TULIJAISET (tulkeah tulille)
1. vanhasta kodista tuodaan uuteen kekäleitä ja tuhkaa.
2. uuden kodin pihalle rakennetaan lumimaja jonka kohtalosta ennustetaan talon ja perheen onnea.
3. ensimmäistä uuteen kotiin noudettua vettä pidetään pyhänä (haettaessa kiitetään joen, kaivon, lähteen tai järven haltijaa ja jätetään haltijalle lahja).
4. tupaantulijaisiin tuodaan ruisleipä, suolaa ja koivuhalko (tärkein halko).
5. tulijaisiin tuodut lahjat ojennetaan sanoin "onnea uuteen tupaan, hyvä vuosi vierahiksi, koivuhalko poltettavaksi, ruisleipä syötäväksi".
6. tulijaistapoihin kuuluu talon ympäri juokseminen ja perheen onnen ennustaminen vahasta, äänistä tai talon yli heitetyistä esineistä.
7. uuteen kotiin astuttaessa kumarretaan maan neljälle äärelle (toisaalla päivän kolmelle suunnalle).
8. tulijaisia vietetään täysikuun aikaan (ensimmäinen talon valmistumisen jälkeinen täysikuu).
9. tulijaisiin kuuluu kynnyksen taakse asettuminen, kukon tai kissan nostaminen taloon (kiekuminen / naukuminen hyvä enne) ja taloon astuminen lahjojen ja vanhasta kodista tuotujen koivuhalkojen kanssa (ensimmäisinä emäntä ja isäntä).
10. tulijaistapoihin kuuluu talon koristeleminen koivunoksin, kiukaan lämmittäminen ensimmäistä kertaa, ensimmäisen leivän leipominen, leivän kääriminen valkoiseen kankaaseen ja käärön kantaminen talon nurkkaan (kodinhaltijalle).
11. tulijaisiin tuodaan samana päivänä veistettyjä lastuja ("onni tulee lastussa").
12. tupaantulijaisia vietetään öiseen aikaan (toisen tiedon mukaan aamulla).
13. tulijaistapoihin kuuluu kynttilän sytyttäminen vanhan talon pyhään nurkkaan, esivanhempien hyväksynnän pyytäminen, puisen haltijakuvan vieminen vanhan talon karsinaan eli maakuoppaan (vanhan emännän toimesta), kuvan painaminen rintaa vasten, maanhaltijan kutsuminen, kuvan ojentaminen muuttavalle lapselle, uuteen taloon matkaaminen (mukana musta kukko, hanhi tai kissa, nuoren emännän leipoma leipä, astioita ja pöytäliinoja), eläimen nostaminen kynnyksen yli, eläimen äänen odottaminen, taloon käyminen äännähdyksen jälkeen, haltijan kuvan asettaminen talon pyhään nurkkaan, karsinan luukun avaaminen, haltijan maanitteleminen uuteen kuoppaansa, uunin luukkujen avaaminen, liinan ja leivän asettaminen talon pöydälle, perheen suojelushaltijoiden rukoileminen ja ensimmäisen tulen sytyttäminen (nuoren emännän toimesta).
14. vepsäläiset järjestävät tulijaiset täydenkuun aikaan (taloon muutetaan seuraavana aamuna).
15. vepsäläiset uskovat ensimmäisenä taloon astuvan häiritsevän maanhaltijan rauhaa (haltijan tahtoa tiedustellaan laittamalla taloon kissa).
16. vepsäläiset matkaavat uudelle talolle leivän, koivuhalkojen, esivanhempien kuvan ja kukon kanssa (kukko laitetaan sisään kynnykseltä, kiekuminen onnea).
17. tulijaistapoihin kuuluu kuumien hiilien tuominen vanhasta talosta virsussa tai ruukussa.
18. vepsäläiset pyytävät maanhaltijoiden (maizand, maemag) hyväksyntää ennen uuteen taloon astumista ("isäntä, emäntä, tytöt, pojat, päästäkää yöpymään, auttakaa elämään vauraasti, helpottakaa elämää, antakaa onnea, terveyttä ja kaikkea hyvää").
19. uuteen taloon muutetaan uuden kuun ilmestyessä (vanhan talon haltija käydään kutsumassa muuttoa edeltävänä iltana).
20. uuteen taloon tuodaan kekäleitä ja tuhkaa vanhan talon tulisijasta.
21. tulijaisiin valmistetut ruuat lasketaan vanhan talon lattialle, nostetaan ylös, kuljetetaan uuteen taloon, asetetaan kiukaan ääreen ja pyydetään kodinhaltijaa ottamaan osansa ("käymään kylläisenä uuteen kotiinsa").
22. uuden talon lattialle lasketaan sulkia ja höyheniä ("haltijan sijaksi").
23. kodinhaltija saatetaan uuteen taloon isännän paitaan käärittynä (puinen käsivarren mittainen ukko, kasvot hiilletty mustaksi).
24. uuteen kotiin ensimmäistä kertaa astuttaessa lausutaan "voi sie tupa, voi sie talo, voi sie hirsine huone, voi sie vakaine varustus, seinät salvettu salo puista, orret otettu koivupuista, pihlajaiset peräpenkit, lavitsat laveat lautapuusta, akkunat aka hongista".
25. uuteen kotiin tuodaan hyppysellinen "onnellista maata" vanhan talon alta (otetaan mukaan myös matkoille).
26. vanhemmat ja sukulaiset lahjoittavat omilleen muuttavalle nuorelle parille astioita ja vaatetarpeita.
27. tulijaisiin saavuttaessa lausutaan "onni uutehe tuppaa, lapse lykky lattial, ikä pitkä salvames", "onni uuteen tupaan, hyvä vuosi vierahaksi, isännälle itramaha, emännälle leviä perä" tai "onni uutehe tuppaa, hyvä vuosi vieraaksi, rukeinen leipä, koivunen halko, toukonen leipä, haapanen halko".
28. uuden talon haltijaa tervehditään asettumalla maahan vatsalleen, halaamalla maata, hautaamalla maahan lahja ja lausumalla "terve maalle, terve maan haltijalle".
29. maanhaltijaa tervehditään polvistumalla veräjän kohdalla, laittamalla lakki maahan ja pyytämällä haltijalta lupaa asumiseen.
30. uuden talon haltijaa lepytellään jättämällä talo hetkeksi omaan rauhaansa, palaamalla taloon, kättelemällä uuninkoukkua ja tervehtimällä haltijaa sanoin "terve maa, terve tanner, terve manteren eläjä".
31. uuteen taloon saavuttaessa pudotetaan maahan neula ja lausutaan "olkoon mun niin hyvä kun sunkin".
32. uutta taloa varataan lämmittelemällä käsiä hiilloksella sanoin "olkoon tämä talo niin lämmin kuin tämä hiilus".
33. uuden talon tulta tervehditään kouhimalla varovasti hiillosta, katsomalla tuleen ja istumalla kevyesti uunin päälle.
34. tulijaistapoihin kuuluu "kyynelehtivän kynttilän" sytyttäminen talon pyhään nurkkaan eli koloon.
35. vanhasta talosta otetaan mukaan kourallinen multaa (perheen onni eli osa).
36. tulijaisiin tultaessa lausutaan "onnea uuteen tupaan, ruisleipä syömisiksi, koivuhalko lämpimiksi".
37. ensimmäisen talossa nukutun yön unista ennustetaan (naispuolisen maanhaltijan ilmestyminen=onnea, miespuolisen haltijan ilmestyminen=unet levottomia, unettomuus=parempi vaihtaa paikkaa).
38. uutta taloa tervehditään koivuhalon tai pihalta otetun oksan kanssa.
39. uuteen taloon astuttaessa lausutaan "onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiksi, tuulen kuivata ta vein vanhantoa, ruisleipä syötäväksi, koivuni halko poltettavaksi", "terveh tänne, onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahikse" tai "halko ta onnie".
40. mari-isä rakentaa kotoa muuttavalle pojalleen talon ja aitan (opettaa pojan rakentamaan).
41. marit rukoilevat perheen kodinhaltijaa lapsen muuttaessa omilleen (menot perheen pihakodassa).
42. komit rakentavat talot vanhoille asuinpaikoille ("vanhojen hyvinä pitämille paikoille").
43. komit muistelevat vanhassa paikassa asuneita ja vanhan kotipaikan haltijoita uudelle alueelle siirtyessään.
44. udmurtit ottavat uuden talon pihakodan (kuala) käyttöön kesällä (tilaisuuteen kutsutaan lähimmät sukulaiset ja kanteleen eli guslin soittaja).
45. udmurttien kualamenoihin kuuluu suvunvanhimman eli sukupyhäkön hoitajan luokse matkaaminen ruokalahjojen kanssa (omilleen muuttava pari), perillä ruokaileminen ja hääsävelien (mudor-suan) laulaminen (parin haltijoiden häiden merkiksi), puuron keittäminen, sukukualassa vieraileminen, tuhkan ottaminen ja kääriminen valkoiseen liinaan ("pienemmän otan, suuremman jätän"), käärön nostaminen kualan pyhälle hyllylle (mudor), taloon palaaminen, yhdessä syöminen, tuhkakäärön hakeminen kualasta, uuteen taloon matkaaminen laulun ja guslin säestyksellä, nuoren emännän suorittama tanssi matkan varrella (suussaan vaskiraha), käärön asettaminen uuden talon kualan hyllylle ("minä sinun isäntäsi toin sinut tänne kunniakkailla menoilla, älä siis vihastu, ja kun me sinua joko ymmärtäen tai ymmärtämättä rukoilemme, ota vastaan rukouksemme") ja myöhään yöhön asti jatkuva iloitseminen ja laulaminen.
30. udmurtit ovat lähteneet vanhasta kodista sanoin "oste vorsud, lähde kerallamme uuteen paikkaan, älkää vihastuko vanhukset". omilleen muuttava on veistänyt vanhan kualan katosta lastun, ottanut vanhasta tulisijasta kolme kiveä ja tuhkaa ja kuljettanut nämä uuteen kotiin. kuljettajan jalat eivät ole saaneet koskettaa maata matkan aikana.
31. udmurtit ovat kutsuneet uuteen tupaan muuttamista nimellä korka-suan (koti-häät).
32. uutta kotia perustettaessa on otettu multaa vanhempien talon alta ja tulta vanhan kodin liedestä.
33. komit ovat ottaneet uuteen kotiin lähtiessään multaa vanhan kodin pihalta.
34. udmurteilla omilleen muuttava poika on saanut mukaansa osan suvun pyhän uhrivakan sisällöstä. toisen tiedon mukaan omilleen lähtijä on saanut yhden vakassa pidetyistä haltijoiden idoleista. uuden kodin vakka on valmistettu vanhempien pihakodassa eli kualassa. vakan on annettu olla suvun kualassa jonkin aikaa ennen muuttoa.
35. udmurteilla tupaantuliaisia on kutsuttu korka-murtin eli kodin-ihmisen juhlaksi. tapahtuman (korka-suan) kunniaksi on keitetty puuro tai teurastettu musta lammas kuusenoksien päällä. tilaisuuteen on saapunut sukulaisia ja ystäviä lahjojen kanssa. menoihin on kuulunut kuusen tai pihtakuusen taimen istuttaminen pihaan ja oksa kädessä rukoileminen. rukouksissa on pyydetty hyvää asumista vanhuuteen asti. muuttaminen on tapahtunut uuden kodin uunin valmistumispäivänä.
36. ensi kertaa uuteen taloon tultaessa on kumarrettu soppea eli uunin nurkkaa ja tervehditty maanalaisia.
37. uuteen taloon muutettaessa on otettu vanhan kodin uunin suusta kivi ja asetettu kivi tarkalleen samalle paikalle uuden kodin uuniin.
38. uuteen kotiin muutettaessa on otettu tuhkaa vanhan kodin tulisijasta ja viety tuhkat uuden kodin kynnyksen alle. toisen tavan mukaan on otettu hehkuvia kekäleitä vanhasta tulisijasta ja sytytetty niistä tuli uuteen kotiin (tuli ei ole saanut sammua muuton aikana).
39. udmurteilla on pidetty tärkeänä että uuteen taloon muutettaessa on ollut mukana veitsi.
40. nenetseillä uutta leiriä perustettaessa on perheen nainen (ne) laskenut kodan paikalle ensimmäisen esineen, tulisijan ensimmäisen kiven tai tulisijan raudan (kivi vanhempaa perinnettä).
41. savossa kodinhaltija on kutsuttu uuteen kotiin sanoin "jot olkee hyvä ja tulkee uutee paikkaa". jos haltijaa ei olla muistettu kutsua on tämän uskottu jäävän itkemään ja huono onnen on tiedetty seuraavan.
42. vanhasta talosta on tuotu uuteen tuhkaa ja hirrenpätkä. tuojana on ollut perheen vanhin. kodinhaltijan on uskottu seuraavan perässä kolmen yön jälkeen tai kun on tehty kolmasti tuli uudessa kodissa.
43. uuden kodin ensimmäistä tulta on poltettu kolme yötä sammuttamatta. talon halkovarantoja ei ole saanut polttaa koskaan loppuun (epäonnea).
44. jos talon ensimmäisen tulen on sytyttänyt "hyväluontoinen ja armelias vaimoihminen" on haltijastakin uskottu tulevan hyväluontoinen. asiaa on voitu yrittää varmistaa nukuttamalla talossa hyväluontoisia ihmisiä.
45. uuteen tupaan käytäessä on sanottu "onni uutehen tupahan, hyvä vuosi vierahiksi, anna tuulen kuivata, vejen vanhantua" tai "terveh mualla, manterella, terveh tervehyttäjällä, tämän ihmisen iholla, emon tuoman ruumihilla, elämäh asettamah, elä vihua kuuna piänä, eläkä sinä ikänä" tai "onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiks, rukihini syötäväks, koivuini poltettavaks" tai "terveh pirtti täysines, lautakatto kansones, terveh tervehyttäjällä, terveh mua, terveh manner, terveh manteren emäntä, terveh tervehyttäjällä".
46. hantit ovat tuoneet tulen vanhasta kodasta uuteen. vanhasta kodasta tuotua tulta on kutsuttu "vieraaksi tuleksi" (paxat tut).
47. uuteen taloon tultaessa on lausuttu "terveh mail, manderill, endisill eläjill, uusill tulokkahill, siks ilmoiks igeä, rauhoa rakentamaa, kuuks kuldaseks päivyä, rauhua, tervehyttä".
48. uuteen tupaan tultaessa on lausuttu "onnea uuteen tupah, uusi vuosi vieraaks" tai "onni uudeh tubah, koivunj halgo poltettavanna, rugehinj leibä syödävännä, hyvä juoma juodavanna, rauhaa tervehytt eläjill".
49. saapuessaan uuteen asuinpaikkaan tai uudelle joelle on mansinainen laskenut jokeen (veden haltijalle) ruokalahjan ennen kuin on ottanut vettä ensimmäistä kertaa.
50. mansit ovat uhranneet uutta asumusta pystyttäessään miespuoliselle tulen haltijalle (Lowja-xum) liinaan käärittyjä kolikoita. lahjojen on uskottu houkuttelevan haltijaa taloon.
51. "peräss om perisopessa, virkki seppä mäntyysäk, terveh, terveh tähän tupahan, ukon uutehen tupaha" (vieras tervehtinyt uutta tupaa istumaan päästyään).
52. "tuolla pyysin kunniata, tulen vienillä kotaan" (uuteen taloon muuttaessaan miniä kuljettanut tulen talon pihakotaan).
53. vanhan talon tuli on tuotu uuden talon kynnyksen yli takaperin astuen. tuli on sytytetty uuniin sanoin "toin tulen tullessani, valkean lämmitelläkseni" tai "tupa tullaksesi, huone asuaksesi". tuli on nostettu uuniin leipälapiolla.
54. "voi sie tupa, voi sie talo, voi sie hirsine huone, voi sie vakaine varustus, seinät salvettu salo puista, orret on otettu koivupuista, pihlajaiset on peräpenkit, lavitsat laveat lautapuusta, akkunat aka hongista" (lausuttu uuden talon valmistettua, sekä myöskin ken ensi kertaa tupahan tuli).
55. uuteen paikkaan muutettaessa (ja lähteen ehtyessä) on vedenhaltija siirretty vanhasta lähteestä uuteen viimeisen otetun veden mukana.
56. mansit ovat laskeneet uuden kodin eli leiripaikan ensimmäistä tulta tehdessään tuleen punaisia kankaanpaloja.
57. marit ovat käyneet tervehtimässä vettä uuteen paikkaan muuttaessaan. vedelle on ilmoitettu uudesta tulokkaasta. vedellä on käyty sellaisen ihmisen seurassa jonka vesi tuntee ennestään.
58. vanhan kodin vedenhaltijaa on pyydetty muuttamaan uuteen vesistöön sanoin "nouse neitinen norosta, hieno helma hettehestä, puhasmuotonen purosta, somerosta kaita sormi, lähe majan muutantahan, sijojen siirräntähän, isommille istumille, avarammille aloille". haltija on nostettu lähteestä pahkaisella kauhalla ja kuljetettu uuden kodin lähteeseen tai puroon puhtaisiin vaatteisiin pukeutuneena.
59. nenetsit ovat kuljettaneet kuolleen sukulaisen pääkalloa mukanaan uuteen asuinpaikkaan (suvun perustaja, ensimmäinen asuja).
60. "kun oli kolomena yönä perätystem pietty samassa paekassa tulta niin siihen asettu jo haltie" (tulijaiset).
|
0 kommenttia
|