Tulijaiset

KODAN PYSTYTTÄMINEN

1. kodan oviaukko suunnataan itää tai etelää kohti (päivännousu, keskipäivä).

2. taloon rakennetaan räppänä tai ikkuna henkien kulkureitiksi (vastaa kodan savuaukkoa).

3. hirsitaloihin rakennetaan kaksi sisäänkäyntiä joista toisesta käydään arkena ja toisesta tärkeisiin tilaisuuksiin lähdettäessä (kotaperinteen jatkumoa).

4. talon rakentaminen aloitetaan kiertämällä piha tulen kanssa, heittämällä talonpaikan yli valkoinen ukonkivi ja kumartamalla maalle sanoin "terve maa, terve tanner, terveemmät tervehtijät".

5. talon peruskivien, nurkkien ja ensimmäisen hirren alle laitetaan suojeleva taikakalu (kiviä, rahoja, heiniä).

6. kota pystytetään päiväsaikaan (yö henkien aikaa).

7. taloja ei rakenneta ihmisten tai eläinten poluille (varattuja).

8. taloa rakennettaessa vältellään turhaa puiden kaatamista (puut valikoidaan tarkkaan / rakennetaan puuttomille paikoille).

9. talojen alla olevat maakuopat ja kylmätilat kaivetaan hanhen tai joutsenen hahmoisiksi.

10. ensimmäisestä hirrestä veistetyt lastut kasataan kannon nokkaan sanoin "tuosta teen lapsilleni pirtin".

11. talon ensimmäisen nurkkakiven asettaa perheen vanhin (jäänne leirinpaikan valitsijan tehtävästä).

12. talon kurkihirren päälle laitetaan ukkosen murtaman puun sälöjä ("jotta ukkonen jättäisi rauhaan").

13. hirsitalon rakentamiseen tarvitut puut kaadetaan tammi-helmikuussa pohjantuulen aikaan (puu kuivimmillaan).

14. talon rakentaminen aloitetaan huhtikuussa maan paljastuessa ("muurahaisten alkaessa rakentaa").

15. talon ovet ja ikkunat ummistetaan yläkuulla.

16. talojen katot pyritään rakentamaan poudan aikaan (kuivaa).

17. rakentamiseen käytetyillä puilla tulee olla sielu (sielullisen puun (lovja pu) tunnistaa myötäpäivään kiertävistä vuosirenkaista eli syistä).

18. rakentamiseen ei kelpuuteta puita joissa on paksuja kuivuneita oksia, rengas tai pahka rungon ympärillä, oksat rungon myötäisesti, koloja oksien lähellä tai kaksi latvaa.

19. hirsien ottamista voidaan tiedustella kaatamalla kolme koepuuta (jos puiden latva irtoaa kaadettaessa tai jää rungon alle lykätään ottoa vuodella).

20. rakentamiseen käytetyt puut kaadetaan laskevan kuun aikaan.

21. komit aloittavat rakentamisen maaliskuussa lumien sulettua ("maan alkaessa rakentaa").

22. katto ja kynnyshirret sovitetaan parittomien hirsikerrosten kohdalle.

23. ensimmäistä veistettäessä putoavaa lastua pidetään tärkeänä (kätketään ensimmäisen hirsikerroksen alle).

24. talon etunurkkien alle kätketään sulkia ja kolikoita.

25. ensimmäisestä hirrestä lyödään lastu talon punaisen nurkan alle (esivanhempien nurkka).

26. kuistin alle tuodaan mustia muurahaisia ("onnea tuomaan").

27. talon eteen istutetaan lehtikuusen tai pihlajan taimi (juurtuminen=onnea).

28. hirsitalon kehikon keskelle lasketaan pihlajanoksa rakentamisen ajaksi.

29. kahden ensimmäisen hirsikerroksen valmistumisen kunniaksi syödään ateria (kehikon keskelle nahka tarjoiluja varten).

30. talon keskihirren nostoon kuuluu aterian nauttiminen kehikon sisälle asetetun nahan päältä, hirren nostaminen hiljaisuuden vallitessa, kehikon päälle kiipeäminen ja villan ja kolikoiden laittaminen hirren koloihin.

31. keskihirren nostajaisia vietetään käärimällä hirteen kalapiiras valkoisessa kankaassa, nostamalla hirsi ylös, kävelemällä kehikon ympäri (myötäpäivään, punaisen nurkan kautta), rukoilemalla taivashaltijoita nurkkien kohdilla, kiipeämällä keskihirrelle, irrottamalla piiras vasemmalla kädellä, palaamalla punaisen nurkan kautta ja jakamalla piiras rakentajien kesken (hakijalle kangas ja nauhat).

32. vepsäläinen pirtti rakennetaan joen tai järven rantaan maakivien tai paalujen päälle (paalujen päät hiillytetään tai eristetään tuohella, oviaukko asetetaan vettä kohti tai vedestä poispäin, korkeus 17-19 hirsikertaa, päädyn pituus 7-9m, etuseinälle 2-4 ikkunaa).

33. vepsäläisen pirtin katto rakennetaan ohuista laudoista, oljista tai päreistä (kattolautojen päälle nostetaan painava malkahirsi).

34. vepsäläiset koristelevat ikkunanympärykset, vuorilaudat ja räystäslaudat ihmisten, eläinten ja lintujen kuvilla.

35. vepsäläiset kaivavat lattian alle maakellarin ja yhdistävät asuinrakennuksen läävään katetulla sillalla tai porstualla (läävän yläpuolelle vintti eli sara).

36. perinteiseen savupirttiin (korkeus 12-14 hirsikertaa) kuuluu savuaukko eli räppänä, olkikatto, pieni ikkuna, matala ovi ja hirsisalvoksen päälle muurattu kiuas (kiukaan ympärillä nukutaan ja peseydytään).

37. taloa suojaaviin taikoihin kuuluu pienten kivien laittaminen nurkkien alle, leivänpalan laskeminen perustuskuoppaan, piirakan nostaminen kurkihirren päälle ja kiukaan pyhittäminen lahjoin. 

38. hirsitalon nurkkijaisia vietetään ensimmäisen hirsikerran ollessa nurkkakivien varassa ("rakennus kehällä").

39. harjannostajaisiin kuuluu harjahirren nostaminen äänekkäästi huutaen, hirrelle istuminen ja emännän valmistaman harjakaispuuron syöminen.

40. katon valmistumista juhlistetaan juomalla kattajaisia.

41. kodan nostamiseen kuuluu matalan sijan kaivaminen, kotapuiden pystyttäminen, tulikivien latominen ja louteiden eli peitteiden levittäminen puiden päälle (loude=saamen loawda).

42. kotapuiden uskotaan kantavan mukanaan perheen onnea (mitä vanhempia sitä arvokkaampia).

43. kotatarpeet valmistetaan perheen yhteisvoimin (mies veistää kehikon, nainen ompelee louteet).

44. udmurtit rakentavat "suotuisilta tuntuviin" paikkoihin (ilman järjestystä, riviin rakentaminen venäläistä vaikutusta).

45. udmurtit pystyttävät talon eteen asumisen keskuksena toimivan kodan eli kualan (hirsitalo koetaan vieraana asuinpaikkana).

46. udmurtit siirtävät kualan polttamalla, keräämällä tuhkat vakkaan ja sirottelemalla tuhkat uuden kodan pystypuiden reikiin ja kodan alla olevaan maahan.

47. vepsäläiskylät pystytetään kumpareille ja mäille vesistöjen läheisyyteen (harakanmäki, voimäki).

48. vepsäläiset rakentavat talot hajalleen ilman järjestystä (suotuisille paikoille).

49. hirsitalojen seinät tilkitään valkeilla suosammalilla.

50. tuohikatot valmistetaan useasta kerroksesta tuohilevyjä (ladotaan limittäin, painoiksi puita).

51. hirsitalon rakentaminen aloitetaan keväällä lumien lähdettyä (hirret vedetään kevättalvella).

52. hirsitalon rakentamiseen kuuluu alimpien hirsien mittaaminen nuoralla (pitkittäin, nurkista ristiin), sopivien hirsien valikoiminen (sivuseinille suorimmat, pääseinille selkävimmät), hirsien nostaminen nurkkakivien päälle (paksuimmat alle), hirsien veistäminen sopivan muotoisiksi (selkäpuoli päällepäin), hirsien sovittaminen salvoksiin (sivuhirret perää kohti, päähirret päivää kohti), hirsien lyöminen paikoilleen, viimeisen hirsikerran ympäri käveleminen ja lastujen nostaminen kehikon päälle.  

53. talon kurkihirren asettamista juhlistetaan keittämällä puuro.

54. hirsiseinien sisäpuolet, laki ja orret höylätään valkeiksi (toisen tavan mukaan piilutaan kirveellä).

55. hirsitalon lattia valmistetaan suurista keskeltä halkaistuista hongista.

56. mordvalaiset käyttävät rakentamiseen petäjää, haapaa, lehmusta ja tammea.

57. taloon pyrkiville syöpäläisille kyhätään "oma pirtti" ensimmäisen seinähirren lastuista ("jotta pysyisivät ulkona").

58. taloa suojeleviin taikoihin kuuluu kynnyshirren kolisteleminen kirveellä ja luiden hautaaminen kiukaan perustuksiin.

59. talon peruskivien, nurkkien, maahirren ja harjahirren alle asetetaan lahjoja sanoin "moamoni maahinen, haltia huonehen, ota hopia, anna onnea".

60. inarinsaamelaisen turvemajan lattia ladotaan koivunoksista (sisätilaa jakaa suuremmat maahan asetetut puunrungot). 

61. karjalaisen pirtin hirret otetaan "talvisyämmellä" eli helmi-maaliskuussa.

62. ensimmäinen puu kaadetaan "suveh lipo päivännousuh" (etelää tai itää kohti, kannolle kyhätään lastuista "mökki metsäh").

63. ensimmäinen talohirsistä singahtanut lastu (arpalastu) lyödään kannon päähän ("etteivät hirret halkeilisi").

64. hirsitalon mittaukset tehdään silmämäärällä eli nokkamäärällä (suuntaa otetaan ilmanrannasta eli mehtänrannasta).

65. ensimmäistä hirsikertaa nostettaessa lausutaan "kunis huone seisoo, ei piä tuleman liikoi elävii" (syöpäläisten karkotus).

66. pohjahirsien ja nurkkakivien alle uhrataan hauki ja taikakaluja (kodinhaltijasta uskotaan tulevan uhraajan näköinen).

67. ensimmäisen hirsikerran valmistumista juhlistetaan nukkumalla paikalla yö (unista ennustetaan).

68. hirsitalon seinään kaiverretaan parin sormen levyinen puoleen hirteen asti ulottuva kolo joka sullotaan täyteen sammalta (haltijan sija).

69. hirsitalon tilkkeeksi käytetään hukansammalta eli suvensammalta eli lempsammalta (sammaleen puuttuessa voidaan käyttää niitty, kangas, kivi tai leväsammalta).

70. seinäsammaleet kuivataan ja savustetaan ennen käyttöä.

71. harjahirren nostoon kuuluu piiraiden ja juomisten vieminen harjalla olijoille ja astioiden heittäminen harjalta alas (kummin päin laskeutuvat).

72. hirsitaloihin rakennetaan koskutkattoja, havukattoja, tuohikattoja, turvekattoja, olkikattoja, kiskolautakattoja ja liistekattoja.

73. koskutkatto rakennetaan sitomalla koskuset eli kuusenkuoret ruodepuiden päälle ja nostamalla painoiksi pyöreitä riukuja ("se on uhti kestämään sen pihkan nojalla").

74. kattotarpeiden kiinnittämiseen käytetään limittämistä, vitsaksia ja kuivia pihlajanauloja.

75. taloa suojellaan laittamalla lattian alle rahoja, punaisiin lankoihin kiedottuja lehtiä, savea, savustettua hiekkaa tai eläimen pääluu.

76. talon ikkunat suunnataan lounasta tai merta kohti ("jot päivä käyp ympäri").

77. kiuas rakennetaan pohjoista kohti.

78. talopuut kaadetaan syänkuus eli tammi-helmikuussa (puu kuivimmillaan).

79. obinugrilaiset rakentavat joen pohjois tai itäpuolelle, vanhoista asumuksista ylävirtaan (joen toinen puoli jätetään eläimille).

80. obinugrilaiset pystyttävät kodan niin että joki tulee eteen, päivännousu vasemmalle ja lasku oikealla puolelle (oviaukko etelää kohti).

81. hirsitalo rakennetaan kaltevalle, poluttomalle ja valoisalle paikalle (loiva päivänpuoleinen rinne).

82. talon rakentamisen aikana paikalle saapuvia vieraita pidetään maanhaltijan lähettäminä.

83. marit kutsuvat talon kurkihirttä emohirreksi eli awa-kastaksi (nostetaan hiljaa "jottei taloon tulisi melua ja jyskettä").

84. marit ripustavat emohirteen ja talon nurkkiin suojelevia taikakaluja.

85. "kun tehtiin tätä tuvaista, iso seiso salvamella, miel loin suolla sammalii, kaikk oli kynnet kylmänneet, hallass ol hammeen helmat" (rakentaminen yhteistyötä, sammaleet kerätään heti lumen sulettua).

86. "kempä täh on suojat soanun, suojat soanun, salmot salvan, sammalet sulilta soilta, hirret hirmulta mejältä, malot marja-kankahalta, tuohet tuomi-voaram peältä", "sammalet sulilta soilta, malot marjakankahilta, lauvat loamakuusiloista, laki kultana kuloista, late vasen valuteltu, kiukuva meren kivilöistä, savet on kosen korvilta" (rakennustarpeita).

87. "ukon soamassa suojassa, on ainai akan apuja, akan on soamat sammalete" (työnjaosta).

88. hantit päällystävät kodat nahoilla ja koivuntuohella (tuohi=kesäpeite).

89. hantit asuvat talvet puoliksi maahan kaivetuissa majoissa joihin käydään katon kautta (lämmön antajana kiuas eli chuval, ruoka valmistetaan ulkona).

90. hantit pehmustavat nukkumasijat nahoilla ja punotuilla matoilla.

91. hantien sisustukseen kuuluu kalannahasta ommellut verhot (jakavat tilaa, suojaavat kylmältä ja sääskiltä).

92. hantit pitävät tavaroita orsilla, seinillä ja hyllyillä (joka esineellä oma paikkansa).

93. hirsitalon ensimmäinen kerta pyhitetään nostamalla kynnyshirttä kolme kertaa, laittamalla alimmaisen perihirren alle kolikko, laskemalla kehikon sisään kolme lepänoksaa, vuolemalla parsille hopeaa ja lausumalla "suovos maa, suvaitse mantu".

94. taloa suojataan laittamalla pilveä ja hetteestä haettua vettä perinurkkaan ja kurkihirren salvoksiin.

95. valmista lattiaa tervehditään sanoin "terve maa, terve mantu, terve jalka tällä maalla".

96. talon ensimmäinen hirsi haetaan "kaukaa syvänmaalta rauhallisesta paikasta" ja asetetaan ensimmäisen huoneen periseinään ("niin sittä ei asu luteet eikä mitkään syöpäläiset").

97. hantit rakentavat ihmisten majoihin parillisen määrän kerroksia, haltijoiden majoihin parittoman.

98. hantien tarinoissa kerrotaan pajuisista majoista joihin käytiin majan takana sijaitsevasta pyhästä nurkkauksesta (tarkoittaa joko hikimajaa eli alkuperäistä saunaa tai pajuista taivutettua kupolimaista asuinmajaa joista säilynyt kuvia keteiltä ja pohjois-amerikan kansoilta).

99. mansit asuvat talvet jokien varsille pystytetyissä lankkuisissa, harjakattoisissa, matalissa, yksihuoneisissa majoissa joissa on jäästä tai läpikuultavasta nahasta tehdyt pienet ikkunat, matalat ovet, eteinen ja avokiuas jonka savupiippu muurataan pajusta ja savesta.

100. mansien rakennuksiin kuuluu kiinteä talvimaja, useita tolppien varassa seisovia aittoja ja 4-6 koivun tai lepän tuohella päällystettyä kesäkotaa (kodat metsästys ja kalastusreittien varrella).

101. mansit asuvat keväät, kesät ja syksyt kevytrakenteisessa kodassa ja palaavat talveksi järeään 7 vuoden välein rakennettuun talvimajaan.

102. mansit laittavat rakentaessaan lahjoja majan pyhänä pidetyn eteläseinän (mul) nurkkaan (uskotaan houkuttelevan "talon onnea", kol sot).

103. mansit pyhittävät talvimajan laittamalla majan nurkkiin rahoja, kankaita ja rasvaa sisältäviä kuppeja ja sitomalla majan ulokkeisiin nauhoja ja liinoja ("talon hyväksi onneksi").

104. mansien talvimajan rakentamiseen kuuluu värikkäiden uhriliinojen ripustaminen majan pyhänä pidettyyn takaseinään (toisen tavan mukaan laitetaan kulhollinen rasvaa seinää vasten nojaavalle tukille).

105. mansien pitkillä jalaksilla seisovia haltija-aittoja pidetään jäänteinä ihmisasumuksista (keskellä aittaa tolppa johon ripustetaan haltijoiden kuvat).

106. harjakaton viimeistä lautaa lyötäessä loihditaan "sivu tuulet tuulkoot, sivu saakohot satehet, kohti päivä paistakohon, kohti kuu kumottakohon".

107. "tupa uusi turvekatto, vanha sauna sammalmatto", "saunan lattia savinen, riihen kiukao kivinen" (turvekatot ja maalattiat).

108. marien sukukylät (ilem) rakennetaan hajalleen ilman järjestystä (kahta puolta tietä pystytetyt raittikylät venäläistä vaikutusta).

109. vatjalaiset jakavat kylät osiin eli otsiin (pieni otsa ja suuri otsa, otsien välissä pyhä koivu ja kylän uhriaitaus, toisaalla joki).

110. vatjalaiset kutsuvat kyliä asutusta tai paikkaa kuvaavin nimin (kattila, lempola, jököperä).

111. hirsitaloihin ei kelpuuteta karantapuita, oksaisia puita tai puita joiden oksat ovat kasvaneet hirren läpi ("hyytää kylmää").

112. selkupit peittävät majan (mot) koivuntuohella tai poronnahoilla vuodenajan mukaan (talvimaja kaivetaan puoliksi maahan).

113. selkupit kaivavat jokien varsille puoliksi maahan upotettuja turvemajoja (karamo).

114. selkuppien turvemajaan kuuluu kehikon päälle ladottu kumpumainen turvekatto, jokea kohti rakennettu oviaukko, kalannahkaiset ikkunat ja kiuas eli chuval.

115. hirsitalojen pohjahirsinä käytetään tammea ja lehtikuusta.

116. hirsien ulkomuodon uskotaan vaikuttavan asukkaiden terveyteen (valitaan tarkkaan).

117. enetsien kotaan kuuluu kaksi paksua toisiinsa tukeutuvaa keskisalkoa (toisessa 2-3 reikää johon toisen teroitettu pää), oviaukkoa tukevat kaksi salkoa, ohuemmat salot (chi), neljä peitettä (nyuks) ja erityinen oviaukon päälle tuleva peite.

118. enetsit pystyttävät kodan itää tai kaakkoa kohti (oviaukon suunta).

119. nenetsimajaan (mya) kuuluu 25-30 salon muodostama kartiomainen kehys, käsitellystä koivuntuohesta ladottu kesäkatto, poronnahoista (nyuks) valmistettu kaksikerroksinen talvikatto, kodan keskellä sijaitseva tulisija, tulisijan yläpuolelle viritetty keppi koukkuineen (kattilaa varten), tulisijan molemmin puolin sijaitsevat makuusijat ja majan peräseinällä säilytetyt pyhät esineet (suojelushaltijoiden ja esivanhempien kuvat).

120. nenetsit pitävät majan pystyttämistä naisten työnä (kalusteet ja kotatarvikkeet kuljetetaan omassa reessä).

121. nganasanien leiriin kuuluu 6-7 yhdessä jutaavaa toisilleen sukua olevaa perhettä joilla on yhteiset pyyntimaat.

122. nganasanien majan (ma) koko vaihtelee asujien määrän mukaan (majassa voi asua 1-5 perhettä, halkaisija 3-9m).

123. nganasanien majaan (ma) kuuluu 20-60 salkoa (koosta riippuen), poronnahoista ommellut peitteet (nyuk, kesällä yksi, talvella kaksi kerrosta), kahdesta poronnahasta ommeltu oviaukon peite (takaseinällä toinen oviaukko josta miehet käyvät metsälle), seinustoille talvisin ladottu maakerros (tokeda), majan keskellä sijaitseva tulisija (tori) koukkuineen (talvisin kahden pölkyn päälle laitetun levyn tai laakakiven päällä), tulisijan takana sijaitseva miesten tila (sieng), oviaukon ja tulisijan välissä sijaitseva naisten tila (batu), oviaukon oikealla puolella sijaitseva olintila, oviaukon vasemmalla puolella sijaitseva tavara / vierastila, lattiaa peittävät lankut (lata), lankkujen päällä pidetyt punapajusta punotut matot (tola) ja käsittelemättömistä ja käsitellyistä nahoista (khonsu) kasatut nukkumasijat peitteineen (ravistellaan ja rullataan käytön jälkeen, säilytetään katonraossa).

124. saamelaiset kutsuvat talvikylää nimellä tallv-siyyt (talvi-siita, 60-250 asukasta.).

125. saamelaiset asuvat talvikylissä joulukuusta huhtikuuhun (kylä siirretään 15-20 vuoden välein).

126. saamelaisiin rakennuksiin kuuluu kevyemmät (koavas) ja raskaammat (kuaedt) kodat, kiinteät turvemajat (paerrt), aitat (ayyt, nyall), porojen suojat (lekhk) ja läpi vuoden asutut hirsirakennukset (sattk).

127. saamelaiseen kotaan (kuaedt) kuuluu 4 suoraa tai kaarevaa salkoa (tuulensuunnat) jotka yhdistetään latvasta vaakapuilla (suvv-murr, tyvet maan sisään tai lattiapuihin), kehyksen peittävät ohuemmat salot (tsen´ken), lankut, koivuntuohet (kesä), poronnahat (talvi) tai turpeet, savuaukko (rekhpen, räppänä), etelää kohti asetettu oviaukko (ukks), peräseinällä sijaitseva pyhä ovi (pass-ukks), keskelle kotaa ladottu tulisija (toll-sayy) ripustimineen (avv´l), tulisijan ja oviaukon väliin jäävä naisten tila, kodan etuosassa sijaitseva "puhdas tila" (lupps) ja kodan reunoille havuista tai koivunoksista ladotut makuusijat (loayyt).

128. selkuppien kyliin kuuluu 2-10 asuinmajaa, aittoja, ulkouuneja, kalastusvälinevarastoja ja kalan ja lihankuivaustelineitä (kylät rakennetaan jokien varsille).

129. mansien talvikylä koostuu 2-10 asuinmajasta, suuremmasta kokoontumisiin käytetystä rakennuksesta ja aitoista.

130. mansit rakentavat kylät joentörmille päivän matkan päähän toisistaan.

131. mansit suuntaavat matalien ja tasakattoisten talvimajojen oviaukot jokea kohti.

132. hantien talvimajaan kuuluu maahan upotettu (0.5-1m) kartiomainen puukehikko, katon päälle asetetut poronsarvet, orsien ja tolppien päihin veistetyt linnunkuvat, savesta muurattu avonainen tulisija, seinämille rakennetut lankkupedit (1-3), oviaukon lähellä sijaitseva naisten tila, majan perällä sijaitseva miesten tila ja peräseinällä pidetyt suojelushaltijoiden vakat.

133. hantikylään kuuluu talvimajoja, kesäkotia, tolppien eli kantojen päälle rakennettuja aittoja, savesta ja pajukepeistä valettuja savupiiputtomia ulkouuneja (nyan kor), pyöreistä kivistä ladottuja tulisijoja, verkkojen, vaatteiden ja kalojen kuivattamiseen rakennettuja telineitä ja saunarakennus.

134. hantien kylät sijaitsevat jokien varsilla (asuinmajat rakennetaan riittävän kauaksi toisistaan, ei aitoja).

135. "ennen ol mettimajoi sylämmailla, hirsist tehtii alustin kolmesseinäi ja yks seinä jäi aukki, missä tulii poltettii" (laavu=mettimaja).

136. "arvijom peältä minä sen tein" (silmän mukaan rakentaminen).

137. "entine asento o olluk kota, yhtääl leppäen koatuva katto ja siinä o asuttu" (suomalaisten alkuperäinen asunto).

138. "ja siittä sittel lährettiin niitä tuahia asettelleen lomittail lomittai" (tuohikaton valmistusta).

139. "joka ainoa kerta ku asehtuvas se koan tekevä" (saamelaiset).

140. "se riihenovi tarkotettih nyt itää vastah, päin auringonnousuu" (päivän mukaan rakentaminen).

141. "pärekatto on nii arka kuivanna aikanna et se ei tarvii ko nähhä tulen ni jo syttyy", "se ei laho ikkääm mutta se on arka palamaan" (pärekatoista).

142. "oli alushirsi ja käpälä ja sitte pinninkihirsi ku aittaa tehtii" (hirsien nimiä).

143. "ko alikuusa hakkaat niin sillon ei seinähirret halakeile" (hirsienoton ajankohta).

144. "ja paljo havuloi panniit alasiiks ja siin makasiit" (vanhimmat tunnetut vuodevaatteet).

145. "haapahirs kierovaa seinässä" (puiden eroista).

146. "hakattii metsäst hirret, veettii talvel kottii omas väjes", "oltti sammalii repimäs et kuivava siks ko ne seinärakko hakata" (hirsitalon valmistusta).

147. "tuohikaton malat ol ailaksempaksusii halkonaisii puita", "pantus se halkopuali alaspäin" (malkakaton valmistusta).

148. "kesäkaovven ku ovat läjässä ni eivät sitte halakeile" (hirsien kuivattaminen).

149. "halkasemalha ne tekiit" (lattiapalkit halkaistuista hirsistä).

150. "aina pittää jäähäp puukkohamarav verran enemmän puuta siihen salavoon" (jotta hirret voidaan painaa tiukasti paikoilleen).

151. "ovilaovat pantiih hampaalle että siitä tuli visu" (toisen tavan mukaan sahataan sivuihin urat ja painetaan laudat toisiinsa ohuella rimalla).

152. "hankkantosilla voa ol veetty hirret rekkiiv varassa miesvoemmalla" (hirsien vetäminen).

153. "aljetti räystält, harjal päi" (pärekaton valmistus).

154. "harjan ylittev vielä yks kerros", "painavat puut siihe harvolleen tuohiem peälle" (tuohikaton vaiheita).

155. "makankad olti massa" (lattialla maakankaat eli matot).

156. "rihem ma" (riihen savilattia).

157. "enne ei olt kappiloja, se oliki parvi tehty lavvoist", "sur parvi seinä möd" (seinillä laudat astioita varten).

158. "laem pälyz", "perdim pälyz" (päällys=ullakko, orsien ja katon välinen tila).

159. "euksez ollid pydyd, lihapytty, marjapydyd" (eus=eteinen).

160. "nyd noissa utta kottia nostama" (kodin nostaminen).