"Siumpa ehtoisa emmois, siumpa maire maammises, siun tarkka taattises, toi puut pyhäjoelt, halot haabakangahalt, siumpa ehtoisa emmois, toiba vettä kolmialt, yhestä merestä vettä, toist toi lähestä vettä, kolmannest ojasta vettä".

"Mingän laulan tähä talloo, sen miä laulan tähä talloo, kasvakaa onni odra, kasvakaa kiitoskagra, tämän talon oven ettee, purnun puut lisäykkööt, kirrat kiissoin kasvakoot, siiytkää miun sijain, paretkaa paikkaiseen, mihe toisin tullakseen, ja toisin käetäkseen, tulevaksi vuotueksi, täksi ajaksi armahaksi".

"Terve tultuu tuppaa, enne nähtyy maijaa, enne saatuu sallii, terve tupa neljäsnurkka, kiukaa meron kivine, arina hanen munista, laki lahnan suomuksista, kylkiseinä kynnepuine, oviseinä ounatpuine".

"Hyvä iltaa, terve tänne, terve tänne teijelää, täältä meijelä tulloo, anna tuppaa tullakseen, lavvat lahti lyyvväkseen".

"Kylvekä kypenyveni, valaele vaahtueni, kylve kolmella veoilla, kolmell koivun oksaisella, viielle vitsa varbuisell, pese pää valgeaks, itsesi imanteheks".

"Kylähäni, linnahani, maan parasta paikkahani, pantu paikoille hyville, aseteltu armahille, suin pantu suli merroo, päin on päivän noissukkia, ku määmmä uksesta ulos, käöt kukkuut kuusikossa, linnut laulaat lehtilöissä, sisovat pajussa pannoot".

"Kylpikö kypäjyveeni, vallaa vaahtoraisueeni, kylpi kymmene lehellä, viiellä vitsan varpasella, kolmella koivun oksaisella, vallaa löylysse makkies, vallaa vaahturaisueni, vallaa veellä ojaveellä, vallaa veellä jokiveellä, vallaa veellä meriveellä, vallaa veellä lavvazveellä, vallaa veellä kaivoveellä, jokivesi joutusempa, lavvazvezi laatusempa, merivezi meeluisempa, kaivovesi kainoisempa".

"Kjylve, kjylve, velvyeni, kolmat vihtaa lavalla, ys on vihta voine vihta, toine vihta on visitö vihta, kolmas onni kasvo vihta, kjylve, kjylve, velvyeni, virre on veenä kaukalosa, pyhä tsjölu kjylvettelep, nätil päiväl tulta näytäp, viies päivä vettä visvop, kjylve, kjylve, velvyeni, mehet toi meressä vettä, naiset vettä laukaassa, tyttäret jugga jogessa, enne kanto kaivo vettä, lätsjyttelep lähevettä, meriveellä meelevässi, laugasveellä laaskavassi, kaivoveellä kauniisse, ojaveellä onnevassi, laugasveellä laaskavassi".

"Tänän vieraat tulevat, hyvä ilta vierahille, terve tänne tullehille, kuin tulit tutuille maille, tulit maille tunnetuille, täällä tuttu tunnetahan".

"La laulan omas kylässä, nää talot omat taloini, tää kylä oma kyläni, kylä meill on kyll soria, väki meill on viljoin viekas, jo mie käin kyliä paljon, paljon marja maita talloin, en löytänt kyläistä meien, enkä meien rahvukaista, kuin tehtiin kyläistä meien, suin pantiin sulin meroihin, päin on päivän nousentohon, sata miest ol salvamella, tuhat hirren tutjamella, et löyä kyläistä meien, jos etsit eväs selässä, tahi kaakku kainalossa, meroi alla, metsä päällä, kylä keskellä väliä".

"Muille kiitän muita maita, itsellein omia maita, muien maat mualle haisoit, kalliot kanan pasoille, meien maat meolle haisoit, kalliot kanan munille".

"Ulos sauvu saunastanne, kipunoilla kiihkehillä, olo löyly onnekseisi, viisahin elelläkseisi, kylve kolmella lehellä, yhellä lepän lehellä, toisella koivun lehellä, kolmannell haavan lehellä, kylve kolmella veellä, yhellä maa veellä, toisella tieveellä, kolmannella suoveellä, soreaksi suoveellä, tieveellä tietäväksi, maaveellä mahtavaksi, lepän lehti lemmekseisi, lemmehin elelläkseisi, haavan lehti haltiakseisi, haltehin elelläkseisi, koivun lehti korkikseisi, korkehin elelläkseisi".

"Lämmittiit sanata saunan, veen toivat virkkamata, veen toivat, löylyn loivat, se siulle sanatoin sauna, se sanatoin, se manatoin".

"Ohoh näitä meiän maita, suoss on meilä suolapuoti, lepikoss on leipäpuoti, hamepuoti haavikossa, meillä kiitämm meiän maita, itselein omii  maita, kun on pantu paikolleen, pantu paikolle hyville, asettu ankaroille, kaikk on uusia tuppii, kaikk on lauoilla katettu, suin pantu suli jokeen, päin on päivän nousentoon, ilo katsoo ikkunasta, remu suuri reppänästä".

"Kylästäni kyllin kiitän, kylästä miun kultaseni, maan on parasta paikasta, yli otsan ylpiäksi, ala otsan ankaraksi, keskelt on kylä sorea, kylä suuri, kansa kaunis".

"Oho noita meiän maita, soreia meiän soita, jos on meiän maat matalat, niin on meiän maat makiat, hot on meiän suot vesiset, niin on meiän suot mesiset, meill on suot moni solukat, meill on soihin sillat tehty, sipulist on sillat tehty, uni-laukust laottu, sokurill on sorvajeltu, suo kasvaa sorean koivun, aho ankaran petäjän, meill on soreat sotku nurmet, noiss ei kastu kaita kenkä, ei liotu liina-sukka, ei purska punainen kenkä".

"Kylästäni, kullaistani, maan parasta paikastani, pantu on paikalle hyvälle, asetettu ankaralle, korotettu kukkulalle, ikkunat on päin illoo, reppänät on päin remmuu, ilo katsoo ikkunasta, remu suuri reppänästä, kaiv on keskellä katua, hopiakansi kaivon päällä, kultakuppi kannen päällä, tuosta veikot vettä juovat, sisot silmiä pesevät, mie huuhon hurstiani, puhastelen polleani, tammi kaivon tanhualla, tuossa linnut lauleloot, pyylinnut pyräjellööt, la laulan tähän talloon, puut pitkät pinon sialle, läävät täyteen lähtemiä, kujan täyteen kukka-päitä, seinän vieren villa-päitä".

"Hyvä meiällä elellä, tämän mannun maan selällä, kuin tulee tuiki tuska, kuin tulee iki ikävä, menet rannoille meroille, meren kaislot kannoittaat, meren ruohot rooskuttaat, sanoin laatii laukkahinen, menet metsähän kesolle, meill on kuuset kulta-latvat, petäjät hopialatvat, meill on metsät mettä täynnä, puujuuret puna-oloi".

"Muille kiitän muihen maita, itselleni omia maita, muihen maat on mustikat, meidän maat on mansikaist".

"Venäläine vertajaa, mäköläiset noin sannoot, raukat rannassa ellää, vaivaiset vetoja vasten, ei uo totta ensinkää, rakas rannassa ellää, rauhalline rannan mailla, varraakas vetoja vasten, hyvä on rannassa elellä, rapaella rantoi mailla, kun meille kesoi tulloo, niin meiltä meri sullaa, meri hiiat heltiäät, sullaat meroin someret, viemmä verkoit vettee, satasilmät saarehelle, siiat siivistä siomma, havvet paamma hampaista, siit uomma koiritsilta korreet, ahvenilta armahaist, silakoilta siiveäist".

"Hyvä on rannassa elellä, kun tulloo pyhhäine päivä, astuu aika armas päivä, määmmä rannalle merille, rantaa liki vettoja, liki vettä valkeaista".

"Muut ain kiittäät muihen maita, mie vua aroaani kiitän, hotj on meijän metsät pienet, niin on niissä puut hyviä, hotj on meijän suot vesiset, niin on meijän soissa sillat".

"Terve löyly, terve lämmin, ei löylyn löytämistä, lämpöisen lähenemistä, löyly kiukoe kivihin, lämmin saunan sammalihin".

"Löylynen lämpöinen, mäne kiukoe kivvee, savun saunan sammalee, siel o hyvä ollakseis, paha sieltä tullakseis".

"Löylyseni lämpöiseni, tuli mesi mielliseks, simoseksi seämelliseks".

"Kylve löyly kyllikseis, hautele halusikseis, kylve kolmell lehell, koivun lehti kohtahais, lepän lehti lemmikseis".

"Hyvä iltain talloon, hyvä ilta, terve teilen, tänne meijälä tulloo, hyvä heimo heutajaa".

"Ikävä on issäin maita, veikon maita mairehii, nuo oil maat kuin mansikkaiset, lehot kuin leipäkannikkaiset, kotihein on korvet suuret, majoillein on pitkät matkat, isä koikkuu kotonna, emo majoilla mainitsoo, paremp ois omilla mailla, ropehesta vettä juua, kuin on mailla vierahilla, juua tuopista olutta".

"Kotiheini koikutoaan, majoilleini mainitoaan, korvessa on miun kotiin, kangahalla kartanoin, marja-varsilla majani, tuuli usta turjottoaa, lähe liellä läikytteää, suvet ulvoot uksen alla, karhut kaljuut kangahella".

"Kuin ois miull kurjasell, kuin ois pelto pienonekkii, tupa ois kolme kolkkanekkii, omassainhaa mie olisin, tuvassain tuikuttaisin, tuhma on olla miun poloisen, tuhma on tuvassa toisen, läyl on toisen lämpymäss, outo on toisen orren all, toine on puistaan purai, pärehist pärsähtää, tikkuloist tirsahtaa".

"Voi näitä hyviä maita, näitä maita mairesia, maita maireteltavia, tääl ei suo kiviä kasva, kasva ei kangas karpaloo, suo kasvaa sorian koivun, kangas kauniin petäjän, korp on kuusen kukkalatva, voi näitä hyvii maita, kuin on soriat sotkurannat, ja heliät hiekkarannat, kauniit kalavetoset, sivullain on siiat uivat, luonnai lohet kuttoot, uivat ukkonieriäiset, päällä peuhaavat pehurit".

"Voi tuota herttaista kyläistä, kähymääen kukkulaista, tuo on pantu paikan päälle, pantu paikalle hyvälle, asetettu ankaralle, meill on ihmiset iloset, meill on rahvas rakkahampi, meill on lillikat lihavat, meill on mustikat mukavat, meill on mantsikat makiat".

"Oi niitä omia maita, omii maita maireiita, omii kazvi-kallaiita, kuin on kesällä lakiat, ku lakiat, nii tasaiset, ei uo pientä pengerääki, kui määmmä uksesta ulosi, käöt kukkuut kuusikossa, linnud laulaad lehtikossa, sisavat pannoot pajussa, myö laulamma Laukaan kallaalla, tantsima Laukaan partahalla, pieni pitkien seassa, matala takanna muijen".

"Paremp on omilla mailla, juua vettä virsun alta, kun moaalla vierahalla, juua tuopista olutta, paremp on omilla mailla, juossa suurta suota myöten, kun on maalla vierahalla, käyvä kivi-kattoo, kivi-vuorta vonkutella, paremp on omalla maalla, maata saunan kiukualla, kun maalla vierahalla, maata villa vuotehessa, pehmoisen perinnan peäälle, paremp on omilla mailla, tupa kolme kolkkanenki, kun maalla vierahalla, olla saksoin salissa, kelta-kostolin kesessä".

"Oma maa omenan kukka, vieras maa veri punanen, kun katson omille maille, katson maille mairehille, maille mairoteltaville, tuhat tuohusta näkkyy, tuhannen tuvan ovella, katson maille vierahille, sata savvuu näkkyy, saan saunan ikkunasta, sinis itken näitä maita, kunis moaat nämä näkkyyt, kuusen oksat kuumottaat, sinis itken ilmisii, kunis ilmiset elävät, sinis vettä vierettelen, kunis virtaavat vetoset".

"Terve tänne tullehille, kuin tulit tutuille maille, kyll teäll tuttu tunnetaan, sekä tarkka tarvitaan".

"Mänin toisiee talluoo, yli kynnyksen kylleää, yli pellon noaapurii, kolm hyyvveää jäi kottii, emon ehtoiset sanaset, päivän ieellinen unonen, varahaine murkinainen".

"Kuin tulee talohon vieras, ellös vierasta vihatko, käske vieras istumahan, lausuttele laaskavasti, syötä vierasta sanalla, kunnes keitto kerkiääpi, taas kuin lähtevi talosta, jäähyväiset jättelevi".

"Kuin sinun halu tulevi, käyvä toisessa talossa, kysytellen käy kylässä, lausutellen vierahassa, sitten sinne tultaasi, pijä taitavat tarinat, eläkä kotia moiti".

"Läksisin omille maille, pois mailta vierahilta, siellä vuottais mun isoni, valkuttelis vanhempani, ikkunalla kaksinkerroin, kynnyksellä poikkipuolin, lähes, kuu, kulettajaksi, lähes, päivä, päästäjäksi, otava, matkan osaksi".

"Männähän saloa saunahan, lyös löyly, lähätäs lämmin, läpi kuumista kivistä, läpi saunan sammalista, kivillä kivuttomilla, puilla nuurumattomilla, nyt on liijan liikeaika, lähe liijan liikkuossa, vassa löylyn vaipuossa".

"Tule saunahan saloa, kepeillä kenkäsillä, suorioilla sukkasilla, lämmitä kyly metinen, puilla muurehettomilla, risuilla rikottomilla".

"Ei ole löylyn löytämistä, lämpösen lähenemistä, puun löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen, löyly kiukoan kiviin, savu saunan sammaliin".

"Anna onni ollakseni, rauha rakas asuakseni, tässä koissa kultaisessa, petäjäisessä pesässä, huonehessa honkaisessa".

"Vezi vanhin velleksistä, puu-löyly puhelijista, elä kibeih kirbuoile, elägä vigoih vierettele, puu-löyly, kivoizen lämmin, higi vanhan Väinämöizen, hengi nuoren Jougahaizen".

"Joga löylyn löytänöö, lämbösen lähentänöö, tekkömäs tervehys, ravakkos iginen rauha, rauha rauvankarvallinen".

"Puhozen löylö, kibozen lämmä, higi vanhan Väinämözen, kus on tulit, sinn on mäne, miun käzin käydyö, miun kynzin kossettahuo, ennen päivän nouzemista, auringon avaudumista, varbazen värähtämistä, mussan linnun liikkumista, koillizen koittamist".

"Terve, pirtti, täysinesi, tupakunta, tultuani, lauta katto, kansoinesi, pirtti, vierahuisinesi".

"Tuntuvi hyvän tulenta, tulta iski turkin helmat, sääri varret valkiata, silta kultanen kumisi, laki vaskinen vapisi, tullessa hyvän tupahan, aimolinnun astuessa".

"Pimiä on isoton pirtti, vaik on äjä ikkunoita, löylytön emoton sauna, vaik on löyly lyötäisiin".

"Kotakokko, lietten vanhin, annas maasta miehiäsi, mannusta urohiasi, kerallani keikkumahan, kanssani kavehtimahan".

"Mero on alla, metsä päällä, keskellä kylä sorea, kylän alla kylmä kaivo, maan alla vesi makia, hyvä meiällä elää, kaunoi meiän kankahalla, kuin meille kesä tuleepi, niin meille meroi sulaapi, meroin hiekat heltiävät, lasemma venot vesille, niillä saahaan satoja".

"Saaress on hyvä elellä, kaunis on saaren kallahalla, hiekka on ranta, päiväpaiste".

"Hyvä iltaa, terve teille, tähän täytehen talohon, emännäinen, naisukkeni, nouse ylös uutimesta, valu vaipasta hyvästä".

"Vie minnuu venneessäis, lase minnuu laivahais, souva tuolle rantaselle, miss tuikkaa tulonen, valkeainen vaikuttaa, tul on ison tulonen".

"Lämmitin sulosen saunan, suloiselle sulhollein".

"Kun ois mulla niinkuin muilla, tupa kolme-kolkkainenkin, en mie läksis ensinkänä, toisen koiraksi kotoa, eholtani etsimähän".

"Oha miull koti koton, kot on muihen konnulline, maja muihe verralline".

"Siian tiijän kussa synnyn, ajan kaiken kussa kasvon, en tiiä sitä siia, kuhun kuoleman pittää, kun mä kuolisin kottii, pätkättäisin pöyän päähän".

"A mie laulan lapsi laiha, piik on kurja kuikuttelen, a laulan liki kottii, liki usta ullottelen, liki vettä vierettelen, jost on kuuluisi kottiin, eukollein jo ensittäin, taatollein sen perästä, panis tuo paan tulelle, parasta paan sissään".

"Laulasin liki kotia, liki vettä vierettäisin, kun se kuulusi kotihin, isolleni ikkunoihin, emolleni ensimäissä, jott ei tuota emo surisi, kantajain ei kaikertelisi".

"Meill on hoaatta hauvuloist, sekä turpeess tuppaini, seinät on hoaavasta hajettu, katajainen katto peäällä, meiän lapset lauleloot, vaikk on hoaatta havuloista, ei noita vilu vihoita, eikä pakkanen palenna, ei ne laula teiän lapset, vaikka saavat varissa olla, pehmiässä piehtaroia".

"Hyvä ilta, täss o siltaa, hyvä päivä tänne pääsi".

"Näillä mailla, manderilla, näillä harhoilla saloilla, näm on muat mielushat, näm on ilmat ihalat, näm on veit vuolushat".