Tulijaiset

SAUNA

1. juhlaa tai rituaalia edeltävä sauna on lämmitetty harvinaisilla puilla, ukkosen särkemillä puilla tai kylpijöille kuuluneilla vaatteilla ja esineillä. kylpyvesi on haettu lähteestä tai sulatettu lumesta. vihdat on sidottu koivunvarvuista. saunaa on lämmitetty mahdollisimman hitaasti. lämmittämisen aikana on sidottu ja haudotettu vihtoja.

2. juhlaa edeltävä sauna on laitettu lämpiämään edeltävän päivän aamuna. savun on tullut nousta piipusta ennen auringonnousua. saunaa on pidetty lämpimänä koko päivän.

3. sauna on lämmitetty perheelle ja perheen suojelushaltijoille (perheenjäseniä). haltijat ovat kylpeneet ennen perhettä tai perheen jälkeen.

4. parhaat löylyt on uskottu saatavan "valkoisesta hyvästä kivestä" (ukonkivi, kuukivi, kvartsi). käytetyt vihdat on poltettu saunan pesässä. löylyä lyötäessä on loihdittu "vesi voitehiks, löyly hautehiks". kylvetyslukuja lukuun ottamatta saunassa on oltu hiljaa.

5. saunaa on tervehditty sanoin "terve löyly, terve lämmin, puun löyly, vetosen lämmin, vuorest on vetosen synty, tulen synty taivosesta, ei oo löylyn löytämistä, lämpimän lähettämistä". löylyä lyötäessä on jatkettu "minkä vettä viskelen, noille kuumille kiville, se on meeksi muuttukohon, simaksi sirahtakohon, juoskohon joki metinen, simalampi laikkukohon, läpi kiukuan kivisin, läpi saunan sammalisen".

6. rituaalia varten valmistettu sauna on lämmitetty salaa itsestään kaatuneista puista. vesi on haettu salaa lähteestä tai pohjoiseen päin virtaavasta purosta. löylyä on lyöty saunan kynnyksen toiselta puolelta. vihdat on sidottu kolmesta puusta, yhdeksän varpaa kustakin. kylpijöitä on vihdottu ensin vasta ja sitten myötäpäivään kiertäen.

7. vepsäläisillä on ollut yhteisiä kyläsaunoja (kylbet) jotka kukin talo on lämmittänyt vuorollaan ja käynyt sitten kutsumassa muut kylpyyn.

8. saunan kiuas on ladottu luonnonkivistä eli moakivistä oven oikealle tai vasemmalle puolelle. kiukaan alusiksi on ladottu isompia kiviä ja päälle pienempiä. kivikasan alle on muotoiltu tulipesä. eri kivilajeista on uskottu saatavan erilaiset löylyt. kivien asennonkin on uskottu vaikuttavan löylyihin (lappeellaan, pystyssä). pesuvesi on lämmitetty puisissa astioissa kiukaassa kuumennetuilla kivillä.

9. sauna on laitettu lämpiimään iltapäivällä (talvella aikaisemmin). parahimmat löylyt on uskottu saatavan koivu ja leppäpuilla. saunan on annettu riittyä eli siityä pitämällä auki lakeista tai räppänää. saunan lämmitessä on haudutettu vastat. löylyä on lyöty kappa mieheen tai naiseen. pienemmissä perheissä on kylvetty sekasaunassa. suurperheissä ensimmäisenä on kylpenyt emäntä pienten lasten kanssa, sitten miehet, muut naiset ja viimeisenä haltijat (toisen tavan mukaan ensin emäntä ja isäntä, sitten muut). saunan jälkeen on jäähytelty nuorempien käydessä järvessä tai hangessa. illan päätteeksi on syöty ja käyty maaten.

10. löylyä lyötäessä on loihdittu "terve löyly, terve lämmin, ei löylyn löytämistä, lämpöisen lähenemistä, löyly kiukoe kivihin, lämmin saunan sammalihin".

11. sairasta parannettaessa ja löylyä henkeen vedettäessä on lausuttu "löylynen lämpöinen, elää mää kippeesee, mäne kiukoe kivvee, savu saunan sammalee, siel o hyvä ollakseis, paha sieltä tullakseis".

12. saunan haltijaa on mairiteltu sanoin "löylyseni lämpöiseni, tule mesi miellelliseks, simoseksi seämelliseks".

13. parantava sauna on lämmitetty tuuliaisen ja ukkosen särkemillä puilla.

14. vepsäläisillä lupa kylpemiseen on pyydetty saunan eli kylvynhaltijoilta (kulbet-izand, kulbet-emag). kylvyn jälkeen haltijoita on kiitetty hyvistä löylyistä. saunominen on suoritettu kolmen hengen seurueina tai kolmena seurueena. neljäs paikka on varattu haltijoille. 

15. marit ovat saunoneet (sauna=monta, montsa) sinä päivänä kuusta eli viikosta jolloin kuun sijainnin on uskottu olevan otollisin (näkyvin). saunapäivänä kenenkään ei uskottu vanhenevan. saunomaan on kutsuttu sukulaisia ja ystäviä. ennen saunomista on siivottu huolellisesti. saunomisen jälkeen on vaihdettu puhtaat vaatteet ("uudestisyntyminen"). seuraava päivä on omistettu levolle. kuunpäivien lisäksi saunassa on käyty juhlien aattoina, kuolleiden muistopäivinä ja sadonkorjuun, hautajaisten ja häiden jälkeen. saunomisen on uskottu saattavan kehon ja mielen sopusointuun.

16. marien sauna on rakennettu lähelle vettä sellaiseen paikkaan missä eläimet ovat levänneet mielellään. alkujaan saunoissa on ollut maalattia, sittemmin lankuista valmistettu. saunat ovat olleet savusaunoja eli "mustia saunoja". lämmitettäessä syntynyt savu on poistettu ovesta tai räppänästä. kiuas on ladottu luonnonkivistä ovesta katsottuna etäisimpään nurkkaan. lauteina on ollut pitkä penkki tai kaksi penkkiä. vesi on lämmitetty hehkuvilla kivillä puusaaveissa. löylyveteen on lisätty yrttejä. löylyn jälkeen on vilvoiteltu, käyty vedessä tai pyöritty lumessa.

17. lehmuksesta rakennetun saunan on uskottu auttavan sydäntauteihin, haapaisen imevän saunojista huonot tuntemukset. saunapuista männyn ja koivun on uskottu laajentavan verisuonia, lehmuksen alentavan verenpainetta ja haavan puhdistavan kehoa. koivuisen vihdan on tiedetty palauttavan voimat, tammisen rauhoittavan hermot ja lehmusvihdan auttavan päänsärkyyn ja vilustumiseen. leppäistä vihtaa on käytetty nivel ja lihassärkyihin, katajaista lantiokipuihin. puiden lehvien lisäksi vihtoja on sidottu kukista, nokkosista ja viinimarjapensaiden oksista.

18. sairastelevaa on hierottu saunassa niittykasteella kostutetulla pyyhkeellä ja erivärisillä kukilla samaan aikaan parantavia lukuja loihtien.

19. marit ovat uskoneet saunassa elelevän Montsa-nimisen synnyttäjiä suojelevan hengen (kenestä sauna saanut nimensä).

20. parantavaa kylvetystä on annettu "ensimmäisellä vedellä", jääkylmällä vedellä ja vedellä joka on laskettu kiukaan kuumien kivien läpi.

21. lupaa kylpemiseen on pyydetty saunanhaltijalta (pilsan ajka). toisen tai kolmannen löylyn aikana ei ole saanut peseytyä (haltijalle heitettyjä). ennen peseytymistä on haltijalle tarjottu vettä ja ruokalahja.

22. saunassa parantaminen on suoritettu hiljaisuudessa ennen auringonnousua. tilaisuuteen on tuotu vettä puroista jotka ovat olleet "näkymättömiä toisilleen". kiukaaseen on laitettu yhdeksän halkoa kerrallaan. vihta on sidottu koivun ja katajan oksista (yhdeksän oksaa kustakin), lasten vihta suolla kasvaneen vaivaiskoivun oksista. hoidettavaa on juotettu kiukaan läpi käyneellä vedellä. löylyä on lyöty niin että höyry on käynyt ensin hoidettavan käsiin ja viimeiseksi varpaisiin. vaivaa on pyydetty palaamaan sinne mistä on tullutkin. lopuksi potilas on kuivattu erityisellä rievulla.

23. vatjalaisilla on ollut yhteisesti käytettäviä saunoja joissa jokainen perhe on kylpenyt omalla vuorollaan.

24. vanhimmat saunat ovat olleet maapohjaisia, harvaseinäisiä ja sammalella eristettyjä (hengittäviä ja maan tuoksuisia). kiuaskiviksi on valittu harmaita kiviä.

25. sauna on laitettu lämpiämään aamulla ja kylpemään on menty iltapäivällä. koko päivä on pyhitetty kylpemiselle (kylpypäivä). ennen lauteille käymistä on pää kasteltu haalealla vedellä. vastat on haudottu kunnolla lämpimässä vedessä ja kiukaalla ennen kylpemistä. vastomisen välillä on käyty ulkona jäähdyttelemässä. saunan jälkeen on pukeuduttu puhtaisiin vaatteisiin.

26. ensimmäistä kertaa uuteen tai vieraaseen saunaan mentäessä on saunanhaltijalle tuotu lahja (yleensä halko). saunan rauhaa on kunnioitettu puhumalla hiljaisella äänellä. saunaan tultaessa on kumarrettu ja lähtiessä on kiitetty sanoin "kiitos kylyn isäntäisille, kylyn vanhempaisille ja nuorempaisille, kiitos löylynen löytyttämisestä, kiitos vetonen pesemisestä, kiitos kaikelle kansalle, ihmiset lähtevät, toiset sijaan".

27. talven vihdat on sidottu alkukesästä. vihtoja sidottaessa on lehtiä kokeiltu kielellä (liukas hyvä, karkea ei). 

28. kylpyvesi on lämmitetty haavasta koverretuissa puisissa astioissa kiukaassa kuumennetuilla kivillä ("olkaa hyväisesti, astiaa älkää rikkoko"). vesi on kannettu hartioilla katajasta tai pajusta taivutetuilla kepeillä eli korennoilla.

29. volgalla saunat on rakennettu rinteisiin ja kaivettu puoliksi maahan. kiuas on rakennettu saunan perälle ovea vastapäätä. kiukaan suu on rakennettu ovelle päin (ikkunoiden keksimisen jälkeen kiukaan suu käännettiin sivuun valaistussyistä). lauteet (lauta) on rakennettu peräseinälle kiukaan viereen tai keskelle saunaa kiukaan ja oviaukon väliin.

30. parannettaessa on laitettu vastanlehtiä kylvetetyn kipeään kohtaan ja loihdittu "tere sauna, saunan löyly, terveeks tervehtäjä, vetoi siun velloisees, löyly siun siaruees, löyly yles noisomaa, vesi maaha vierömää".

31. vaivaa potevalle on syötetty kylvettäessä ihoon tarttuneita koivunlehtiä ja loihdittu "terve löyly, terve lämmi, ei oo löylyn löytämistä, ei vetosen velkomista, löyly hauteeks, ves voiteeks".

32. tverin-karjalassa sauna on lämmitetty leppähaloilla ("ylen on magie löyly"). vieraaseen saunaan mentäessä on viety mukana lahja (halko). saunaan astuttaessa on yskäisty varovasti ("ryvähettih") jotta kylyn haltijat ovat huomanneet tulijat ("izändäzet ja emändäzet tiijussettais sto rahvas tuldih kylyh"). kylvystä on kiitetty sanoin "kiitoz kylyn izändäzillä, kylyn vanhembazilla i nuorembazilla, kiitoz kylyne kylvettämiä, kiitoz löylyne löylyttämiä, kiitoz vedyzeni pezömiä, kiitoz kanzalla kaikella lämmittämiä, yks lähteih, toizet sijah".

33. "mill on sauna lämmitetty, puillako pettäisillä, leppä lemmeksen tekemä, koivu kolmen luonnottaren" (mäntyä, leppää ja koivua on pidetty parhaina löylypuina, viimeinen pesällinen leppähalkoja).

34. löylyä on tervehditty sanoin "terve löyly, terve lämmin, terve kiehuva kivonen, puun löyly, häkärän lämmin, kiven kiukku hengellisen" tai "terve löyly, terve lämmin, terve tervehyttäjälle, löyly orteh, löyly parteh, löyly seinän sammalih, löyly patsahan nenih, löyly kiukahan kivih".

35. selkäkipuja on voitu karkottaa nokkosista sidotulla vihdalla ("ei polta märkää ihoa").

36. mareilla on kylvetty kerran kuussa eli viikossa. raskaiden töiden aikaan saunaa on lämmitetty joka ilta. juhliin on valmistauduttu kylpemällä huolellisesti edellisenä iltana. kylpemisen jälkeen on vaihdettu päälle puhtaat vaatteet. saunassa ei ole tullut pitää meteliä, harrastaa sukupuoliyhteyttä tai muuta poikkeavaa toimintaa (haltijoiden tila). pyykki on pesty tuhkavedessä survomalla ja huuhdeltu joessa tai purossa. hiukset on pesty vedellä johon on sekoitettu kananmunaa tai heraa.

37. udmurteilla saunaa on lämmitetty päivittäin. ensin ovat peseytyneet miehet, sitten naiset ja lapset. vihdat on sidottu koivusta, pihtakuusesta ja tammesta. parantaviin vihtoihin on laitettu yrttejä. pesusienenä on käytetty niinenkuorta.

38. savo-karjalassa lauteet on rakennettu u-muotoon, pohjanmaalla korkeiksi suoralauteiksi. laudepuina on käytetty kuusta ja haapaa.

39. saunomista edeltävässä pesällisessä on poltettu lepän lisäksi mäntyä ja kuusta (pihkan tuoksu). koivuhalot on kuorittu ennen polttamista (tuohi arvokasta). pajun on tiedetty antavan kitkerät löylyt, haavan huonolämpöiset. vanhaa kuusta on pidetty parempana löylypuuna kuin nuorta. löylyvetenä on käytetty lähdevettä, sadevettä ja sameaa suovettä (maan tuoksu).

40. udmurttien saunanhaltijaa on kutsuttu nimin muntso-murt (sauna-ihminen), muntso-kuzo (saunan isäntä) ja tedi-murt (valkoinen ihminen). haltijan on uskottu asuvan saunan pimeässä loukossa ja pukeutuvan valkoiseen paitaan ja virsuihin. saunanhaltijan on uskottu olevan muita haltijoita ilkikurisempi miksi saunaan ei olla menty yksin. saunassa on vältelty kovaan ääneen puhumista.

41. udmurttien saunoissa (muntso) on ollut kahdet lauteet. kylpemässä on käyty 2-3 kertaa viikossa, miehet ja naiset erikseen.

42. marien saunat ovat sijainneet jokien, lähteiden ja järvien rannoilla. alkujaan perheenjäsenet ovat kylpeneet yhdessä, myöhemmin on siirrytty kylpemään miehet ja naiset omina ryhminään. saunassa on uskottu asustavan saunan isännän ja emännän (montsa kuva, montsa kugyza) joilta on pyydetty lupaa kylpemiseen. saunomalla puhdistautuminen on suoritettu ennen jokaista vuotuisjuhlaa ja esivanhempien muistojuhlaa.

43. volgalla vihdat on sidottu koivusta, tammesta ja pihtakuusesta. marit ovat laittaneet sekaan nokkosia tai koiruohoa, udmurtit minttua. poikalasta on kylvetetty tammivihdalla, tyttöä koivuisella. lapselle on voitu valmistaa erityinen pihlajavihta jolla on karkotettu vahingollisia henkiä. udmurtit ovat valmistaneet talven vihdat heinä-elokuussa. jokaiselle perheenjäsenelle on sidottu 10 vihtaa.

44. "terve sauna, terve löyly, ei uo löylyn löytämiist, eikä veen vertämiist, vesi kiukaan kivvii, löyly saunan sammalii, kivvii kivistäkköö, paasii pakottakkoo, anna miule terveyys" ja "terve löyly, terve lämmin, ei oo löylyn löytämist, ei vetoisen velkomist, löyly kiukaan kiville, löyly saunan sammaliin, vetoi voitehiks, löyly hautehiks, meillen terveheksi, vetoi viruttakoon, löylyn tamoittakoon, vetoi on vanhin velloloist, nuoriin on nuoriist pojist" ja "terve löyly, terve lämmin, mie terve saunahe tulin, sen terveemmäks tervehin" (parantavia sanoja, loihdittaessa on kaadettu vettä kipeä paikan päälle).

45. "maan matikoillen, ilman itikoillen, tulen tuiskajallen" (löylyä lyötäessä kolme ensimmäistä kauhallista on heitetty kourilla maalle, ilmalle ja tulelle).

46. uuden saunan (motsa) valmistuttua ovat marit asettaneet lauteille voita motsa kuguzalle eli saunan ukolle ("saunan ukko, syö voi"). saunominen on suoritettu päiväsaikaan (yö henkien aikaa).

47. "terve löyly, terve lämmin, ei oo löylyn löytämistä, ei vetosen velkomista, ves kiukaan kiville, löyly sauna sammalille, ves voiteeks, löyly rasvaks, tervehiks tervehtiäll, päällen kuulun kurk hirs, pitempiin korkuus, lähe rasvanen raaosta, itranen immeisestä, tervasiks taivasiin, savusiks sammaliin" (parantavia sanoja).

48. "ulos, savvu, saunasta, sijaan mettoin löyly" (saunaa tuuletettaessa ennen kylpemistä).

49. "terve, löyly, terve, lämmin, terve, löylyyn tulija, ei oo löylyn löytämistä, ei vetoisen velkomista, löylyt kiukuvan kiville, veet saunan sammalille" (parantavia sanoja loihdittaessa on poltettu lehtiä ja sammalia kiukaassa).

50. "ilta saunan saapuessa, veet vetele, vastat katso, hauvo vastat valmiiksi" ja "jo on sauna joatununna, veet vejetty, vastat saatu, kaikki lautaset laaistu" (kylvyn valmistamista).

51. "puun löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen, läpi kiukoan kivistä, läpi saunan sammalista, puhki puista tervaksista, puhki lautojen lijoista, ei ole löylyn löytämistä, lämpösen lähenemistä" (löylyä pidetty vesi-jumala Väinämöisen hikenä).

52. "puu löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen, läpi kuumista kivistä, läpi saunan sammalista, läpi reppänän rehuisen, läpi taivosen yheksän, läpi kuuen kirjakannen" (löylyn on uskottu yhdistävän kylpijää aliseen saunan maalattian kautta ja yliseen räppänästä kulkeutuvana höyrynä).

53. "mistäs olet vastasi varustanun, pajustako vaim pihlajasta" (vastoja valmistettu kaikista lehtipuista).

54. parantavan saunan lämmitykseen on valittu kuivia puita jokaista puulajia mitä parannettavan kotipaikalla on kasvanut. pesuveteen on laitettu ukkosen repimiä ja myrskyn murtamia puita. vasta on taiteltu eri puulajien tuoreista oksista.

55. "puun löyly, kipusen lämmin, monista hyvistä tehty, tehty puist on tervahista, honkista havuseoista" ja "puun löyly, kivosen lämmin, piukkahista pihlajoista, paukkajista pajuista, hongista havusaoista" (saunapuiksi kelpuutettu mäntyä, pihlajaa ja pajua).

56. "löylöni, lämpöni, kipeillä voitieksi, vaivoilla valivesiksi, voija alta, voija piältä, voija keskeltä kipuja, alta tuntumattomaksi, piältä nuurumattomaksi, keskeltä kivuttomaksi, kivun tuntomattomaksi" (parantavia sanoja).

57. "puun löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen, monest on hyvästä tehty, sekä puusta, jotta veestä, jotta kiukoan kivistä" (löylyn synty eli alkuperä).

58. "vassan lehet vartalolla, löyly liat lattialla" (puhdistavia sanoja).

59. "katkoan vassan toatollani, toisen katkoan moamollani, kolmannen vellollani, nellännen tsikollani" (vastojen sitominen=rakkauden osoitus).

60. "miepä kylyn lämmittäisin, halkosilla hoapasilla, tikkusilla pikkusilla" (halkoja pilkottu pieniksi tikuiksi, tai laitettu sekaan pienempiä oksia).

61. "lämmitä, muamoi, kylytkö, huabasile halgosile, koivusile lastusile, leppäsile kaluisile" (haapa, koivu ja leppähalkoja).

62. "käskin kaunoni lämmittää, metosen kylyn, miepä lämmitin ägisen kylyn" (metoinen ja äkäinen kylpy, metoista suosittu).

63. "kobuo kossesta kivet, puita muurehettomia, kiviä kivuttomia, saussuta simainen sauna, lämmitä medinen kyly, medisillä halgosilla, taitas on medi vasta, medisestä metsäsestä, kanna vettä läigöttele, lähisestä lähtiestä, puhtahalla puisiolla, luo löyly, lähetä lämmin, kivisellä kiukuvalla" (saunan lämmittämisen rituaali, kivetkin kerätty erikseen).

64. "juoksoo medine jogi, läbi kiukuon kivistä, läbi saunan sammalista" (vedestä ajateltu sen paikan mukaan mistä tuotu).

65. "löylyseni, lämböseni, higi vanhan Väinämöisen, mäne meeksi mieleheni, simaksi seämeheni" (kylpemisestä mielen ja sydämen rauhaa).

66. "tuolla näkky miun kotin, isän ikkunat näkky, kujan katto kyhmottä, emoi sauna lämpijä" (emon sauna, saunan alkuperästä).

67. löylyä on lyöty lipiksi ja lipoksi (lyydin lipits, vatjan lipittsa) kutsutulla tuohesta valmistetulla äyskärillä eli lipillä.

68. sana löyly on tarkoittanut henkeä (viron leil, liivin läul), höyryä (saamen liwla, levli), elävää (hantin lält, läl), elämää (komin lol, lov, vov), henkäystä (udmurtin lul), hengitystä (hantin lil, lili) ja henkisielua (mansin lil, tit). löylystä lähtevää höyryä on pidetty elämän ja elävän olennon merkkinä ja sitä on rinnastettu ihmisten ja eläinten suusta lähtevään huuruun.

69. "lämmitän metosen kylyn, metosilla halkosilla, tuon metoista vettä, Veen emännän valmissettua" (kylpyvesi Veen emännältä saatua).

70. "kylyn lämmitämmö, leiko puida leppäsiä, pilko puida pilmuloikse, murendele muruloikse, kylvettelen, leyhkyttelen, nivelile voidijoiksi, suonile on tervehyökse, pakoile parandehikse" ja "kylvettelen, löylyttelen, kultasilla kämmenillä, hopioilla sormiloilla, lehen kultasen kuvoan, varvat vaskiset valitshen, käsin piälle käytänöhö, suu suin puhelmoin, hengein huokaelmoin" ja "terve löyly, terve lämmin, tervehyttä tekemään, rauhutta rakentamaan, puu löyly, kivonen löyly, löylysessä on lämpömiä, saunassa on sanoja sulia, terhehyttä tekemään, rauhutta rakentamaan" ja "tules, löylyne jumala, iso ilman lämpömäine, terveyttä tekemään, rauhoa rakentamaan, puun löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen" ja "kylyseni, moamoseni, elik on sisarueni, ei oo sinun tsomuutta, eik oo sinun armahutta, ota oma hyvä, anna oma paha, puhu puhtahaksi, kessel on kivuttomaks, päällä, alla terveheksi" ja "kyly, toatto, löyly, moamo, tuo mettä meitolasta, simaista tapiolasta, kibeille voitehiks, pahoille parantehiks" (parantavia sanoja).

71. löylyä lyötäessä on lausuttu "lyön löylyn, lähene lämmä, näillä kuumilla kivillä, palavoilla puaderoilla".

72. saunaa on tervehditty sanoin "terveh, löyly, terveh, lämmin, terveh, seinämät siniset, terveh, kaikki saunakansa, tähä saunah suapujessa, tätä löylyö lyötäjessä".

73. sauna-sanan saamelainen vastine suowdnje on tarkoittanut eläinten talvikäyttäytymistä jäljittelevää lumeen kaivettua kuoppaa jota on saatettu käyttää lämmittelyyn (iglujen tapaan). saunan vanhempi kantasuomalainen nimi on joko unohtunut, sekoittunut (syntymähaltijan tai syntymäkodan nimi kuten volgallakin) tai sitä ei ole koskaan ollutkaan.

74. "Annikki sisäryehen, lämmitti metisen saunan, metisellä mättähällä, puilla tuulen tuittamilla, uon ilman särkemillä, veen tuomilla haoilla, saatto saunan lämpymäksi, puilla tuulen tuittamilla, uon ilman särkemillä, veen tuomilla haoilla, kivet koskesta kokosi, kanto vettä lähtehestä, käski veikon kylpemähän" (koskesta kootut kivet veden lämmittämiseen käytettyjä).

75. "täss on pitkät pirtin seinät, sekä laajat saunan lauat" ja "oma kotoni näkyypi, savon saunat lämpiääpi" ja "noin sanopi saunallinen, tuvallinen tuumoapi" (sauna-sanan alkuperästä, sisäänlämpiävän hirsimökin kotoperäinen nimitys).

76. "saunassa savun seassa, kylän kylpihuonehessa" (kylien yhteisistä saunoista eli kylpy-huoneista).

77. "ei ole sitä sisarta jolle mie sanan sanosin, haastan mieli hautani, lausun saunan lautasille, nuot ej kerro kellenkään, itken saunassa saloa, ylisellä yksinäin, kyllin kylpi huoneessa" (saunalle on käyty kertomassa murheita, vanhemman tavan mukaan kuuntelijoina metsän puut).

78. viimeisen kylpijän lähtiessä saunasta on tämä viskannut vettä kiukaaan päälle sanoin "valvo, vesi, nuku, tuli".

79. vieraaseen saunaan mentäessä on lausuttu "löylyseni, lämpöseni, tule, meri, mielelliseks, simoseks, seämelliseks".

80. ennen kylpemistä on (savu) sauna tuuletettu sanoin "luote pois on, liiga löyly, painat on, paha ägiä, hyv on tänne tullaksesi, pah on teällä ollaksesi".

81. "joka löylyjä hyvii, kipeillev voiteiks, vammoillep parannukseks, joka löylyjä pahoja, ne suakaan saunan sammaliin" ja "tuoppa vasta varjossasi, helmassasi hieno lehti, hautele halusin vastoin, simavastoin siivoele" ja "löyly muahan löyhähtyy, lämmin muahan läyhähtyy, kivut kivien rakoon, häkä saunan sammaleen" (parantavia sanoja).

82. saunaa on pidetty savu-sanan johdoksena (savune, savuna->sauna). savu-sanan muotoja ovat olleet inkerin savvu, viron sau, liivin sou, saamen souvva ja mordvan suvtams, savuttaa (volgalta tulleen savupirtin kotoperäinen nimi).

83. taikomiseen tarkoitettu vasta on taiteltu käsin rajapaikalla sijainneesta koivusta, kolmesta eri lehtipuusta tai koivusta ja katajasta. vastan valmistuksessa ei ole saanut käyttää apuvälineitä.

84. marien parantavaan kylpyyn on kerätty tarveaineet vähenevän kuun aikaan. sairasta on kylvetetty pihtakuusen oksista ja nokkosista sidotulla vihdalla ja parantavista kasveista sekoitetulla vedellä. lopuksi kylvetettävän hiukset on pesty hiilivedellä.

85. vepsäläistä saunanhaltijaa on kutsuttu nimellä Kilbetin emäga (kylvyn emäntä).

86. saunasta poistuttaessa on loihdittu "vesj vanha valvomoa, tuloine makkoamoa".

87. viskattaessa vettä ensimmäisen kerran uuvelle kiukaal on sanottu "mi anna vettä, si anna mettä".

88. "vihta männöö akankäille", "akanköynnös o vasenkätiseksi viännetty vihta" (vihtojen kätisyydestä).

89. "löylykivet nyrkinkokoosia, suurempaa alaj ja piänempää päälle" (kiukaan latomisesta).

90. "sinä ei viititellä eikä ujostella sekasim miehet ja naeset, apposen alasti" (tarkoittaa sukulaisten kanssa kylpemistä).

91. "alastonna meillä ruukataan saunasta juostap pirttiin kesäsät talvesa" (luonnollinen asia, kunnes tulee vilu).

92. "silmäkivet sitte oheni alespäin" (kiukaassa).

93. "alkukuu vihta ja loppukuu kerpu ova hyvii" (vihtojen sitomisen ajankohdasta).

94. "kun arveltiin että lehti on täys ettei oo enää pihkanen ni tehtiiv vihta" (kesän ensimmäinen vihta).

95. "kivi nimes, moa moamos, taivas toattos, vesi vanhin vellesi" (luetaan veden lämmittämistä varten kuumennetulle kivelle, ettei särkisi puuastiaa).

96. "no askartupa, siäl se pyykki pestii, ei sit saunas, ei saunas koskaa mitää tommost tehty" (pyhä paikka).

97. "ei löyly toisellep päivälle auta, sen saa ottaas siältä kaikki mitä tullee" (kylpemisen vaikutuksista).

98. "niis oli avokiuvvas, hirmunen kasa semmosia pyäreitä kiviä" (kiuaskivistä).

99. "olis ny huammen nii elettävä ilma että panis saunan lämpiäh" (kylpemisen ajankohdasta).

100. "saona ol se missä enimmästääl lapset suatii" (ennen saunaa synnytystä varten pystytetty kota).

101. "ensi löyly pittää ottaak kova" (kiukaan pyhittäminen).

102. "puualtaat tuota pitkät ja leviät" (saunassa peseytymistä varten).

103. "istu tänne alalavolle, täälä ei oo varsin niin kuuma" (alalauteille).

104. "ensimältä se on liika kirpakkata" (ensimmäiset löylyt).    

105. "yhesä akat ja ukot kylypi", "miehet käivät eistäi, siit vast naiset männiit lapsii kans", "ensinnä lapse käivät" (kolme tapaa kylpeä).

106. "joka päevä pit lämmitteäs sitä saunoa" (kylpemisen tärkeydestä, kotoperäinen tapa rukoilla).

107. "kiukaassa tuli sitte sitä lämmintä vettä" (pesuveden lämmittäminen talvisin).

108. "hoapapuiset lavihtat on parraat, ne ei tulen nii järi kuumakskaa" (haapaiset lauteet, alunperin istuttiin maassa, kivillä tai tuohen päällä).

107. "ne tytöt sielt saunast naimaonnea hajeksel" (sauna=kaiken hyvän lähde).

108. "min ole täs vähä hahamotellu että minkämoisen saunan rakentasin" (maan päällisen vai alisen).

109. "ei männä ensimmäisek saonaa, siel käöp haikuu" (häkää tai sähkökiukaista nousevia myrkyllisiä höyryjä, tuulettamisen tärkeydestä).

110. "se o kaek muakivistä teht, siinä ei ou yhtää halaspuoleista kivvee" (kiukaassa yhtään halkaistua kiveä).

111. "haudottii vihdat ja sitte ne pantii semmottee ämpärii jos oli halonev vesi" (vihtojen hauduttaminen).

112. "ku alethiin sitä harjaa tekheen ni sittem menthiim pyöreväksi" (kiuasta ladottaessa).

113. "harmoista kivistä" (ladotaan kiuas).

114. "hauvoskeli vihtat vielä siinä kiukaam päällä" (toinen tapa valmistaa vihdat).

115. "se hettiistä kylypyvettä nouti ja havuvastalla kylyvetti" (taikoja tehtäessä).

116. "sihe pantti vähäv verrän kadaja sisse ja janinkukkia ja tervakukkia ja kaikkia" (taikomiseen käytetyn vihdan sisään katajaa, metsämaitikkaa ja muita kesäkukkia).

117. "ken kylpiz ni jokaisella oli oma vihta" (oma=itse tehty).

118. "mö illal kylpizimma saunaz" (ehtoosauna).

119. "löylyä vizatti, vettä kivilöim päle ja sittä kylpisti" (kylpemisen rituaali).

120. "siz otti vassan, vassal läbi vettä kylvetti" (saunassa parantaessaan).

121. "lavalla käyti kylpimässä, ei meillä lavalla pessisty" (lauteilla).

122. "olipa tänäpä makkia sauna, nin hyvä löyly" (jokainen löyly erilainen).

123. "vasta panti seläm pälle migä paikka oli nurjahtud" (saunassa parantamista).

124. "miä män taittelen koivust yhev vassan" (vasta kerrallaan).

125. "olim miä pitkiv vai poigin omassa saunassa" (oma sauna).

126. "vinga mäni pähä, miä pörryin" (pyörryin saunassa, vinka=häkä).

127. "oliba tänä bä makkia sauna, nin hyvä löyly" (makeat löylyt).

128. "kus talloja käi yhes saunaz" (yhteissaunat kyläasumisen aikakaudelta).

129. "vihtoita tehti sata parria vovveks" (kylvimme joka kolmas päivä).

130. "tulka kylbömä, sauna ov valmiz" (kylpyyn kutsuminen).

131. "vihaga viheldakse" (vihta vihisee / vihkuu, vrt. vast-äänen selkään lyötäessä päästävä vasta).