Tulijaiset

KOTITULI

1. ensimmäistä kertaa kiuasta eli uunia lämmitettäessä on halot laitettu pesään isompi pää edellä.

2. arkena halot on lyöty uuniin terävä eli pienempi pää edellä.

3. uuni on pyritty rakentamaan alusta loppuun saman päivän aikana (rituaalista rakentamista).

4. vepsäläisen pirtin pätsi on sijainnut ulko-ovelta katsottuna oikeassa takanurkassa. pätsi on muurattu savesta nupukiviperustalle. tulipesä ja hormi on muurattu omavalmisteisista tiilistä tai luonnonkivistä. pätsin vieressä on roikutettu niinestä punottua lapsenkätkyttä.

5. uutta uunia käyttöön otettaessa on haettu vettä järvestä keskiyöllä, kuljetettu vesi uunin pohjalle ja lausuttu "tämä on teidän valtias".

6. uuden uunin valmistuttua on juotu kipunaryypyt eli haikujaiset.

7. uuni on rakennettu ulko-ovea päin eli vastapäätä ovea.

8. uutta uunia rakennettaessa on käyty hakemassa järven pohjasta "mitä ensimmäisenä käteen sattuu", laitettu esine uunin pohjalle ja sanottu "tämä on teidän valtias".

9. uuni on pyritty rakentamaan yläkuulla ja etelätuulen aikaan ("ettei tulisi katkuinen").

10. "jotta arinan ois pitännä tulla hyväm paestamaan pantii siihej muurahaispesöä, sit havvu kasteltii vees, sit havvuttii kiukaan arina" (uuden uunin eli kiukaan valmisteluja).

11. "kun oli kolomena yönä perätystem pietty samassa paekassa tulta niin siihen asettu jo haltie" (haltijan houkuttelemista tulisijaan).

12. tulisijaa on pidetty udmurttien kualan eli pihakodan pyhimpänä paikkana. tulisijan yli ei ole saanut astua. tulisijaan ja pataan ei ole saanut koskettaa turhaan eikä pesemättömin käsin. padanripustimilla on uskottu olevan suojelevaa voimaa. ripustimia on kosketettu kun on toivottu suojelua tai lähdetty matkalle. tulenhaltijan on uskottu pystyvän lakkauttamaan raesateen ja suojelemaan pahoilta silmiltä. tulisijan ympärys on ollut naisen aluetta ja kualan takaosa miehen.

13. uunin tulipesää tai tuhkatilaa putsattaessa ja tyhjennettäessä on osa tuhkasta laitettu takaisin ("tuhan sikiämiseksi").

14. vanhojen asumusten tulisijat on peitetty maalla tai merkitty paaluilla. vanhaa tulisijaa on kohdeltu yhtä suurella kunnioituksella kuin käytössä olevaakin.

15. marilaisessa talossa uunin paikka on ollut peräseinällä otsa oveen päin. pöytä on sijainnut uunia vastapäätä ovesta vasemmalle. mordvalaisilla tulisija on ollut talon keskellä (kotaperinteen jatkumoa). udmurteilla uuni on sijainnut ovensuusta oikealle niin että uuninsuu on ollut päätyseinää kohti.

16. karjalaisen pirtin kiuas on ladottu moakivistä. kylmiin kohtiin on laitettu mähkä eli möhkäkiveä, tulen käyviin kohtiin rasvakiveä eli vestokiveä (vaaleaa, harmaata tai mustanpuhakkaa musarokiveä).

17. uuden uunin valmistuttua on sytytetty ensimmäinen tuli kiehisellä ja lausuttu "anna maata maanhaltija, pellettä levätäkseni, iäkseni ja ajakseni".

18. nenetsien tulisijaa on hallinnut ruuanlaittovälineitä tulen yllä kannatteleva symsy-tolppa jota pitkin pyhänä pidetty savu on noussut "kodasta taivaisiin". tolppaa ovat koristaneet seitsemän veistettyä päätä (taivaan tai olevaisuuden tasoja) ja tolpan päähän veistetty minlei-lintu. joka ilta ennen maaten menoa on perheen nainen (ne) suorittanut tolpalle ja tulelle nibtara-nimisen savurituaalin. kotitulen ja savun on uskottu kuuluvan naiselle.

19. saamelaiset ovat pitäneet tärkeänä että liedessä on palanut tuli aina kun kodassa on ollut ihmisiä eli eläväisiä. tulta ei olla mielellään sammutettu. tulisijan vieressä on säilytetty tarve-aineita uutta tulta varten.

20. "kiukoa meren kivistä, patsas saaren paasiloista" (kiuas ja savupiippu valmistettu rantakivistä).

21. tulta ensimmäistä kertaa uuteen tulisijaan viritettäessä on loihdittu "tuli nuorin nukkukoon, kuni väinämön tupessa, vesi vanhin valvokoon, kuni autuvaassa alanteessa".

22. tulisijan ensimmäinen tuli on isketty elävästä puusta saatuun taulaan. tulta viritettäessä on lausuttu "anna onni ollakseni, suo rauha eleäkseni, hyvin aina asuakseni".

23. talon uuni on rakennettu ensimmäisen tontilla poltetun tulen kohdalle.

24. "annoimpa kättä kiukuvallen, vilut kivet kiukuvassa, ei niinku isoni koissa, annoimpa kättä liejokselle, vilut hiilet liejoksen, ei niinku mammani kotona" (tulisijaa on silitetty ja tervehditty kädellä kuin perheenjäsentä).

25. mansit ovat uskoneet tulisijassa asustavan itsensä tulen jumalattaren Naj-ekwan (tuli-äiti, rakas-äiti, seitsemän-kielinen-äiti). jumalattarelle on uhrattu laittamalla ruokaa tai juomaa tuleen. Naj-ekwaa on muistettu kaikissa juhlissa ja perhe ja sukuhaltijoille uhrattaessa (mieluinen). jumalattaren on uskottu viestivän tulen äänillä ja liikkeillä.

26. mansien kotituli on ollut lämmön, valon ja ruuan lähde ja tulen haltijan sija. kaiken mikä on ollut yhteydessä tuleen on uskottu muuttuvan pyhäksi. tulen haltijan (elävän tulen) on uskottu varoittavan vaaroista äänillään, syövän ruuakseen puuta, nukkuvan kytevissä hiilissä ja heräävän uniltaan kun hiillokseen on lisätty puita. tulta ei ole saanut tökkiä metallisilla esineillä "koska elää ja omistaa sielun". tulen sielun on uskottu sijaitsevan liekin sinertävässä osassa.

27. mansien tulisija on yhdistänyt talon eri osia toisiinsa ja tehnyt talosta "kokonaisen". tulisijana on ollut maapohjalla seisova 70-80cm leveä alapäästään avomallinen takka jossa on ollut savesta tehty savupiippu. sija on sijainnut etuovesta oikealle tai vasemmalle. kodanmallisissa asumuksissa tulisija on ladottu soikion muotoon.

28. mansit ovat jaotelleet tulia alkuperän mukaan (pyhä tuli, ukkoselta saatu tuli, puulta saatu (hangattu) tuli, kiveltä (tulukset) saatu tuli). väkevimpänä on pidetty kotitulta. kotitulen haltijan Lowja-xumin on uskottu elävän talviasunnon savupiipussa tai kodan tulisijassa. jos tuli on päässyt sammumaan on käyttäydytty kuin joku läheinen olisi kuollut. tulella on ollut suurempiakin pyhäköitä (aras kan, tulen paikka).

29. kivistä ladottua tulisijaa tarkoittava kiuas-sana tulee sanasta kivi (inkerin kiuka, karjalan kiukoa, kiudug, vepsän kiudug, kyudug, saamen giwgas, giwkas). muita myöhäisiä tulisijaa tarkoittavia sanoja ovat olleet liekki (liekehtiä) ja lieska (lieskua) sanoista tuleva liesi (viron loosk=uuninsuun yläpuoli), pätsi (venäjän pec=uuni) ja uuni (ruotsin ughn=uuni).

30. tulisijaan liittyviä sanoja ovat olleet patsas (saamen bazze, uunin ulkonurkkaa tukeva pylväs, lieden takaosa), otsa (udmurtin az, komin vodz, uunin etuosa, yläosa, huippu, uunin edusta), hiili, hiillos (viron ildo, liivin il, saamen silla, tulen hehkua ja hohtoa tarkoittava salasana) ja sysi (liivin siz, syz, saamen cadda, mordvan sed, marin sy, syj, mansin syli, hantin söj, samojedin sij, tun sij (tu=tuli), sio, siitj, puunpalamisesta syntyvä hiili, noki, sammuva hiillos, hehkuva hiili).

31. tulisijan vanhempaa nimeä voidaan etsiä ikivanhojen tuli, sysi, pesä, kehä ja piiri sanojen yhdistelmistä (tuli-kehä, tuli-piiri, tuli-pesä) ja tulen haltijoiden (mansin naj=jumalatar, tuli) nimistä (ymmärretty elävänä olentona, jumaluutena, ympärilleen ladottu ympyrän tai soikion muotoinen kivikehä suojanaan, pesänään, rajoinaan, aurinkona).

32. "ukko uunilta puheli, pätsiltä pätövä ukko, kiero-silmä kiukovalta, vanha vaimo vaipan alta, kieli-palkku pankon päästä" (vaippa=villainen peitto, panko=uunin edusta tai päällystä, saksalaisten sanojen johdoksia).

33. "oven suussa, alla orren, kattilan pitosijoilla, kolmen koukun koskovilla, pölkyn pyöryvän nenässä" (tulisijan ympärystän kuvaus).

34. "aisa, aisa, tainen aisa, koivuset molemmat aisat, patas kiini kiukoassa, reppänä liki lakea" (tulisijan kuvaus).

35. saamelaisilla kotitulen yli ei ole saanut ojentaa mitään. tulen palaessa äänekkäästi on uskottu tulevan vieraita. irralleen vierineet kekäleet on laitettu takaisin tuleen.

36. mordvalaista kotitulta ei olla päästetty sammumaan koskaan. poikkeuksena isännän tai emännän kuolema jolloin on sytytetty "uusi tuli" puita yhteen hankaamalla.

37. vepsäläisen kotitulen haltija on ollut nokipäinen päcinrahkoi (päc=pätsi). pätsinhaltijalle on laitettu puuroa liedenperään.

38. tulentekovälineitä on pidetty yhtä pyhinä kuin tultakin (tul-ukset). välineitä on säilytetty talon pyhimmässä nurkassa.

39. kotitulen on uskottu kuljettavan "huonoa ilmaa" pois.

40. "nous ylös piikuuein, puhu tulta, tuo pärettä, miu tulta tehäksei, valkijoa valloaksei" (tulen puhuminen tarkoittanut tulen sytyttämistä, yllä pitämistä, puhaltamista, tulelle juttelemista ja loihtimista).

41. "tulen tuuvalta kottii, ei enneä emmoin tunne, eikä tulinoapurit" (tulinaapurit=viereisen tulen pitäjät).

42. "miks ei pannut miu emmoi, pannut tuutusta tullee, voaaruu keski valkiaa" (kotitulta kutsuttu keskivalkeaksi, viittaa tulisijan alkuperäiseen sijaintiin kodan keskellä).

43. "kekäleistä miun on keräs, sysipuista synnytteli" (sysi-puu kekäleiden vanhempi nimitys).

44. hantit ovat pitäneet pyhää kotatulta yllä päivin öin. tulen sammuttaminen vedellä on ollut kiellettyä (inhoaa vettä). tulelle on syötetty rasvaisia maistiaisia joista haltijan on uskottu kiittävän rätinällä.

45. vatjalaisten Tuli emän on tiedetty "lähtevän tulisijasta ja palaavan takaisin" (kipinät). haltijaa on puhuteltu sanoin "hiilihinsä hiuvetkohon, kypeniinsä peittyköön".

46. mordvalaiset ovat antaneet Uuni-emolle ensimmäisen osan kaikista uunissa valmistetuista ruuista ("Uuni-emo sinä olet keittänyt ja paistanut, sinulle kuuluu ensimmäinen pala").

47. pyhänä pidetystä tulesta on käytetty obilla nimityksiä näi ja nai (nainen), tulisijasta näi-rät. joka tulisijalla on uskottu olevan oma "tulityttönsä" jonka on tiedetty voivan vierailla toistenkin tulisijoissa.

48. "tukal on tuletta olla, vaiva suuri valkietta" ja "tukela on tulilla toisen, vaiva toisen valkiella" (oman tulen tärkeydestä).

49. hantit ovat kutsuneet kotitulta (chuval) tut saxiksi eli vaatteiden tuleksi (tulelle annettujen vaatelahjojen mukaan). tulenhaltijaa on kutsuttu nimin Tul-naj (tuli-nainen), rakastaja ja Naj-anki (Tuli-emo).

50. kotitulen jäädessä ilman valvojaa on lausuttu "ves on vanha valvomaa, valkia makkaamaa, tul nuori nukkumaa".

51. selkupit ovat pitäneet kotitulta (ty) elävänä olentona, liekkejä tulen vartalona, kipinöitä (tyj saj) tulen silminä ja puita (tyj apsot) tulen ruokana.

52. kotitulta on ruokittu jotta Tuli-emo (tyn amba) pysyisi terveenä ja tyytyväisenä (uskotaan syövän kaikkea mitä ihmisetkin syövät).

53. kotitulta (ty) on pidetty järjestyksen, rauhan, lämmön ja valon antajana.

54. kotitulen sammumisen on uskottu merkitsevän jonkin loppua (jos tuli sammuu kesken tarinan lopetetaan kertominen siihen).

55. selkupit muistavat tulen emoa (Tyn amba) kerran vuodessa puhdistamalla tulisijan tuhkasta (lakaistaan siivellä) ja polttamalla ensimmäisessä pesässä "punaisella kankaalla peitetyt seitsemän puuta" (tulen emolle kerätään "puita joista pitää").

56. polttopuille lausutaan "puu puhas, Jumalan luoma, älä piuku äläkä pauku, lehä kuin leppä, hoha kuin honka, ole suloinen tultuani, niin myös lähettyäni".

57. nganasanit kutsuvat tulisijaa nimellä tori.

58. nganasanit kutsuvat tuluksia eli tulirautaa tulen nimellä (tuuy).

59. hantit valmistavat kesäruuat ulkona ja talviruuat sisällä (erilliset ulos rakennetut tulisijat ja savupiiputtomat saviuunit).

60. "piti tuluksilla iskeät taola palamaan, se on ollun niin alakuperästä" (salamaniskun, hankaamalla tehdyn tulen ja tulikiven (katinkulta) jälkeen alkuperäisin tapa).

61. "jotta arinan ois pitännä tulla hyväm paestamaan pantii siihej muurahaispesöä, sit havvu kasteltii vees, sit havvuttii kiukaan arina" (arinan pyhittäminen).

62. "savesta oli sitte se arina, aivan silijä savesta juntattuj ja tervankuusella kovotettu ettei se terva päässym maahan", "arinasavveen tarttee panna santaa vähär runsaammi" (arinan tarveaineista).

63. "mää kuuliv vanhaan aikaan sanottavan että niim monta kertaa ko uunia korjaa niim monta arinaa se kypsentää" (kunnossapidosta).

64. "ei ollum muuta valoaenetta kup pärennuotijo kätteen" (luomuvalo).

65. "joka estip pani uunii valkee ni siittä piti jäärä haltii" (ensimmäinen tuli).

66. "puhu hiilistoo, jos alkaat hiilet kiihkota" (tulta kohennetaan puhumalla eli puhaltamalla).

67. "uunir rinta on vielä hualii" (elävä olento).

68. "hajuaa kum pyhä tuhka" (pyhä tuhka, pyhän puun tuhka).

69. "hammaskivestä tehtii se leiviuuni ja arinat saven kanssa" (hammaskivi=graniitti).

70. "no se oli semmonen keittokeppi sii sit ja siin oli kaks hankoa ja kattila pistethi sihen kepi nokha ja tuli alla" (kodan tulisija).

71. "harriskaiset kävyt palaa paremmin kum muut" (harottavat kävyt).

72. "väel kannetti vettä hardial, saviloil ja uhluizil" (tulipalon sattuessa).

73. "vel miägi muissan gu pärettä poldetti", "tervas pärred kaig palloid gu ei old lamppuloja" (valonlähteitä).

74. "homuksest panti kiuka lämpimä", "sis kiukka gu lämppis, hiled va kiukkasse jäiväd"
(kiukaan lämmittäminen).

75. "mond lämmidöst siä lämmidid", "pa vel yks lämmikko" (pesällinen).

76. "my poldimma vued ymbäri merenajjoa" (polttopuiksi meren rantaan ajamaa kaislaa ja puuta).

77. "natalan su", "natala olikki kiukkan al nigu toine kiukka" (natala=kiukaan aluksen aukko, nat=tulen tulinaista tarkoittava nimi).

78. "hiled nissedä maha" (niistetään maahan palaneesta päreestä).

79. "emänaizel on käed noez" (emännän tuli).

80. "orred olti ymppär kiukkada, siz orzil kaik kuivadetti" (kiukaan ympärillä kuivausorret).

81. "koivuhili se vet kauvvam palla" (lämpöpuu).

82. "se oli kiukam peril sel yläzikkuna" (räppänä).

83. "meil keidetti kiukas pudroa, sis hä sil kiukas kihu i hautu" (ruuanlaiton paikka).

84. "palaga otsalle" (palaa otsalle=loppuun).

85. "kiukan selgä ov vari" (kiukaan osia).

86. "sid ei pölly kiukan selgä" (kipunoi kun pyhitetään voitelemalla verellä).

87. "mä etsimä kuiva sydydettä, temmä tulen" (sytykkeet).

88. "pa öks tuikkoi palama" (tuikku).

89. "kaks ja pul vaksa" (päreen pituus).

90. "kiukaz oh hyvä vedo" (ilman ja tulen yhteydestä).

91. "taita oli vinka ku pädä noizi kivistämmä", "elä pa kiukada kin tullo vinka" (vinka=häkä).

92. "hö ei hervinned vinka ku hö ollid ikkässe eläned mussas perdiz" (tulen tuntijat).

93. "humukset ku noizi yllä, siz viritti kiukal lämpimä" (aamutulen virittäminen).

94. "tuhed vuhahtid palama" (tuohet haluttuja sytykkeitä).

95. "kiuka on kovast kuma, anta paljo äkkyä", "oli kovvi äkykäs kiuka" (kuumaa hohkaava, vrt. äkäinen).

96. "ne männö ägä punaizeks" (kiukaan kivet)

97. "hililöin ägä" (sininen liekki).